MTK:n valiokuntaviikko: MTK Liha-, Maito-, Maaseutunuorten ja Osaaminen ja hyvinvointivaliokunnan yhteinen kokoustiedote 14.-15.1.2025

Takaisin MTK:n valiokuntaviikko: MTK Liha-, Maito-, Maaseutunuorten ja Osaaminen ja hyvinvointivaliokunnan yhteinen kokoustiedote 14.-15.1.2025

Tiedote – Ei tuotantosuuntaa

MTK:n valiokuntaviikko: MTK Liha-, Maito-, Maaseutunuorten ja Osaaminen ja hyvinvointivaliokunnan yhteinen kokoustiedote 14.-15.1.2025

17.01.2025

MTK Valiokuntaviikoilla paneuduttiin vastuullisuus-teemaan yhteiskokoontumisessa. Nordean edustaja kertoi yhtiön rahoittamisen periaatteista ja totesi, että vastuullisuustyöhön kannattaa panostaa ajoissa, sillä tulevaisuudessa dokumentoitu vastuullinen toimintatapa on jopa edellytys rahoituksen saamiselle – sijoittajat ovat vaativia. Kannattava liiketoiminta on silti jatkossakin tärkein rahoittajien vaatimus. Valiokunnat myös järjestäytyivät ja kuulivat omissa osuuksissaan monipuolisesti ajankohtaisten teemojen alustuksia. Valiokuntaviikko-konsepti otettiin kiitoksin vastaan. Erityisesti maatalouspolitiikka-keskustelua kannattaa jatkaa useamman valiokunnan yhteiskokoontumisissa.

Tiistai 14.1.2025

Osaaminen ja hyvinvointi-, Maito-, Liha- ja Maaseutunuorten valiokuntien yhteinen osuus

Janne Fält esitteli Nordean ESG* linjauksista ja kertasi rahoituspäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joista ehdottomasti tärkein on ollut ja on aina erityisesti liiketoiminnan kannattavuus ja selkeä strategia, sekä maksuvalmius – ja näiden tukena huolelliset laskelmat muistioineen. Myös yrittäjäominaisuudet ja yrittäjän vakuudet painavat paljon.

Vastuullisuudesta raportointi on tästä eteenpäin lakisääteinen vaatimus ja olisi hyvä, että pääsemme yhdessä vaikuttamaan siihen mitä raportointivaatimuksia edellytetään. Rahoituspalveluissa vastuullisuuden siirtymäsuunnitelmat ja laskelmat ovat merkittäviä suurissa rahoitushankkeissa. PK-sektorilla tällä ei ole vielä vaikutusta, mutta malleja rakennetaan pk-rahoitukseen jatkossa noin viiden vuoden aikana ja nyt on aika valmistautua näihin vaatimuksiin myös maatalouskentällä. Vaikka lakisääteinen raportointivelvoite ei koske pk-sektoria, suurasiakkaiden sidosryhmiä koskevat selville ottamisen velvoitteet edellyttävät käytännössä maataloustoimijaltakin tietojen saamista.

Kirsi Tossavainen maa- ja metsätalousrahoituksen tiiminvetäjä esitteli oman ryhmänsä toimintaa myös. Keskustelu aiheesta oli erittäin vilkasta. Erityisesti hiilipäästöjen laskenta herätti monta kommenttia – koska maatalous aiheuttaa aina päästöjä.

MTK- järjestön näkökulma vastuullisuudesta on linjattu useammassa MTK ohjelmassa ja nämä on koottu tiiviiksi paketiksi MTK vastuullisuusteemaiselle nettisivuille

*ESG = Environment, social and governance” sääntelykehyksen puitteissa linjataan yritysten raportointivastuista ja seikoista, mitä pitää tilinpäätöksessä raportoida.

MTK Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunta

Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana jatkaa Kati Partanen ja varapuheenjohtajana Mika Nieminen. Valiokunta hyväksyi kuluvan vuoden toimintasuunnitelman, johon sisältyy muun muassa työturvallisuusasioiden sekä sosiaalisen ehdollisuuden toimeenpanon seuranta. Koulutuksen ja hanketoiminnan puolella vuoden pääteemana on työelämäyhteistyö.

Valiokunta keskusteli sosiaalisen ehdollisuuden toimeenpanosta ja työsuojeluvalvonnoista Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen johtaja Markku Raution alustamana. Vuoden vaihteessa osaksi EU-tukiehtoja tulleesta sosiaalisesta ehdollisuudesta tarvitaan edelleen paljon viestintää, käytännön esimerkkejä ja ohjeistusta. AVI tarkastaa vuodessa noin 500 maatilaa ja tällä hetkellä on käynnissä marjatilojen tarkastukset.

Tiloilla tulee huolehtia, että työturvallisuus- ja työnantajaosaaminen on kunnossa. Työterveyshuollon kautta tuleva tilakäynti ja sitä kautta tuleva riskienkartoitus on tärkeä olla ajan tasalla. Omaa työturvallisuusosaamista voi kasvattaa esimerkiksi Melan työturvallisuuskorttikoulutuksella (mela.fi). Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy työturvallisuustutka, joka auttaa tunnistamaan työpaikan työturvallisuus- ja terveysriskejä sekä materiaalia maatilojen työturvallisuudesta (ttk.fi). Sosiaaliseen ehdollisuuteen liittyvää neuvontaa on saatavissa myös Neuvo-palvelujen kautta.

Työnantaja-asioiden hoitamiseen hyvä yhteistyökumppani on Maaseudun Työnantajaliitto, josta saa MTK:n jäsenenä jäsenetuhintaista neuvontaa. Perustiedot työnantajana toimimisesta saa MTK:n työnantajakoulutuksesta, webinaaritallenne löytyy verkko-opistosta: https://moodle.mmg.fi/mtk/course/view.php?id=102

Arja Peltomäki-Vastamaa Melasta esitteli maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilanteen. Liittymisaste on laskenut (tällä hetkellä 26,1%), ja palveluiden keskittäminen on aiheuttanut hinnannousua ja saavutettavuusongelmia. Työpaikkaselvityksistä käytiin keskustelua, ja suosituksena pidettiin vuosittaista käyntiä korvauskattojen hyödyntämiseksi. Valiokunta näkee työterveyshuollon palveluiden selkeän esittämisen ja tiedon jakamisen tärkeäksi.

Tiistai 14.1. yhteinen osuus: MTK Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunta, MTK Maitovaliokunta

Johtaja Päivi Wallin Melasta esitteli lomituspalveluiden tilannekatsauksen ja Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Rea Puustinen kertoi maatalouslomituksen nykytilasta lomittajien näkökulmasta. Lomituspalveluiden käyttäjien määrä on tasaisessa laskussa, ja itsejärjestetyn lomituksen osuus on kasvanut. Lomittajien työajan riittämättömyys ja jaksamisongelmat nousivat esiin. Päivystysjärjestelmälle kaivataan kehitystä, ja varallaolokäytännöt joustamattomia. Lomittajien työlle ja vetovoimaisuudelle halutaan lisätä näkyvyyttä esimerkiksi koulutuksen ja viestinnän keinoin. Aihe herätti valiokunnissa paljon keskustelua. Tärkeäksi todettiin myös hallitusohjelman kirjaus lomituspalveluiden säilyttämisestä nykyisellä tasolla, etenkin kun huomioidaan valtiontalouteen kohdistuvien menojen vähentämispaineet.

MTK Maitovaliokunta

Maitovaliokunnan puheenjohtajana valittiin jatkamaan MTK:n johtokunnan jäsen Asko Miettinen Joensuusta. Varapuheenjohtajan niin ikää jatkaa Mika Tervo Pukkilasta. Aktiiviviljelijän määritelmä keskustelutti ja määritelmän toivottiin kohdentavan tukia paremmin aktiivisille ruuantuottajille. EU-tason lainsäädäntö ja pyrkimys vähäiseen byrokratiaan eivät tee määritelmän laatimisesta helppoa. Maitovaliokunta laati oman tämänhetkisen näkemyksensä asiasta vieden sen MTK:n johtokunnan keskusteltavaksi.

MTK Lihavaliokunta

Lihavaliokunta järjestäytyi omassa kokouksessaan ja täsmensi toimintasuunnitelmaansa. Valiokunnan puheenjohtajana jatkaa ohjesäännön mukaisesti MTK Keskusliiton 2. puheenjohtaja Tero Lahti ja varapuheenjohtajaksi valittiin jatkoon Pia Parikka. Pääpaino edunvalvonnassa on markkinaa säätelevissä säädöskokonaisuuksissa ja markkinaedunvalvonnassa.

Keskiviikko 15.1.2025

MTK Lihavaliokunta ja MTK Maitovaliokunta, yhteinen osuus sekä valiokuntakoulutus

Juha Lappalainen esitteli tukiasioiden ajankohtaista tilannetta. Kansallisissa tuissa teurashiehojen poikkeuksellinen tuki jatkuu tänä vuonna 30 € tasoisena, sonnien laskentapäivien mahdollisista muutoksista päätetään keväällä. Suomessa tukien kohdistuminen aktiivituotantoon on jo nyt pitkällä, kun 40 % tuista on tuotantosidonnaisia. Aktiivituottajan määrittely tukien rajaamiseksi on haastavaa eikä siihen ole löydetty laillista ja luotettavaa kriteeriä. Uuden ohjelmakauden CAP-ohjelmasta ei ole vielä paljon tietoa, komission ensimmäinen visio on tulossa helmikuussa. Keskustelua käytiin paljon aktiivituottajan määritelmästä ja tukien rajaamisesta heille.

Mari Lukkariniemi ja Kristiina Sarjokari alustivat salmonellan erityisvakuuksista ja salmonellasta tautina ylipäätään. Suomella on poikkeuslupa erityisvakuuksiin salmonellan suhteen ja tilanne onkin meillä Euroopan maihin verrattuna hyvä salmonellan esiintyvyyden ja antibioottiresistenssin suhteen. Tuottajilla on ollut vakuutus salmonellan varalta yleensä tuotanto-osuuskuntiensa kautta, mutta tilanne on muuttumassa ja varsinkin sika-alalla ja pienissä osuuskunnissa kustannus nousee hyvin suureksi. Sika-alalle on siksi ehdotettu valtiollisen salmonellarahaston perustamista. Rahaston pääomituksesta keskustellaan. Asia nähtiin tärkeäksi myös muiden sektorien kannalta.

Timo Jaakkola alusti markkinariskien hallinnasta. Maatalouden tuotoista noin 70 % saadaan markkinoilta. Tärkeää on tuntea tuotantokustannuksensa ja käydä kauppaa markkinatilanteen mukaan silloin, kun se on mahdollista. Markkinayhteistyö tuo mahdollisuuksia parempiin hintoihin. Taru Antikainen jatkoi tästä kertomalla lihavaliokunnalle tuottajaorganisaatioista välineenä tehokkaampaan markkinoilla toimimiseen

Valiokuntaviikon toinen päivä viimeisteltiin valiokuntien yhteisellä koulutuksella, missä kerrattiin järjestön toimintaperiaatteita, strategiaa ja arjen käytännön asioita. Mediakoulutusosuudessa päästiin oppimaan tv-haastattelun lainalaisuuksista ja sudenkuopista. Kiitos kaikille haastateltavaksi heittäytyneille luottamushenkilöille.