Valtaosa Suomen kunnista menettää väestöään samalla, kun väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Älykkäällä sopeutumisella alueiden eriytyvä kehitys voidaan ottaa haltuun. Älykkään sopeutumisen strategian ensisijainen tavoite on sopeuttaa kunnan talous ja toiminta hallitusti vastaamaan väestö- ja tuloverorealiteettien mukaista taloudellista pohjaa. Palvelut ja hyvä elämänlaatu on voitava turvata kaikille.

Älykkään sopeutumisen keinot vaihtelevat eri alueilla ja eri kunnissa. Keinovalikoimaan kuuluu ainakin seuraavia asioita:

• koulutuksen ja osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen  
• elinvoimapolitiikan kehittäminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen  
• digitalisaation hyödyntäminen  
• monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden edistäminen  
• toimintojen uudistaminen kokeilujen avulla  
• seudullisen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen kunnan eri hallinnonaloilla

Arjen sujuminen ja turvallisuus ovat ihmisille tärkeitä. Kun häiriötilanteita tapahtuu, ne tapahtuvat aina jonkin kunnan alueella. Siksi kunnan on etukäteen varauduttava turvaamaan asukkaidensa hyvinvointi ja peruspalvelut myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin mukaan turvallisuus tehdään yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden, viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Kuntien maaseutupalveluilla on tärkeä tehtävä varautua ja häiriötilanteissa tukea alkutuotantoa, jotta ruokahuoltomme toimii myös kriiseissä.  Vesihuolto on kuntien vastuulla olevaa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.

Kuntien voidaan sanoa olevan sivistyskuntia, koska sivistystoimi on kuntien suurin toimiala. Paikallisella päätöksenteolla on suuri merkitys siinä, mihin suuntaan kuntien sivistystointa kehitetään.

Vaikka harvaanasutuilla alueilla koululaisten määrä vähenee, perusopetusta tarvitaan myös tulevaisuudessa kaikilla etäisyysvyöhykkeillä. Nykyisen kouluverkon pohjalta tarkasteltuna vuonna 2030 yli viiden kilometrin päässä koulusta asuu arviolta yli 48 000 lasta.  

Maa- ja metsätalouden ammatillista koulutusta järjestetään noin 30 ammattiopistossa. Maa- ja metsätalouden ammatillisen koulutuksen luonteeseen kuuluvat kiinteänä osana opetusmaatilat, -tallit, -puutarhat ja -metsät. Niiden ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä käytännön taitojen opetuksen kannalta.

Maa- ja metsätalouden ammattilaisista tulee olemaan pula jo lähivuosina. Alan eläkepoistumat ovat suhteellisesti suurimmat muihin koulutusaloihin verrattuna. Maa- ja metsätalouden ammatillisen osaamisen laadusta ja jatkuvasta osaamistarpeiden päivittämisestä tulee huolehtia, jotta ala pysyy riittävän houkuttelevana.

Matkailu luo kuntiin lisääntyviä työmahdollisuuksia ja kasvavia tuloja. Kunnan palvelurakenteeseen matkailu tuo positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Matkailualan, majoituksen, ruokapalveluiden, elämyksien ja aktiviteettien lisäksi matkailu vaikuttaa positiivisesti muun muassa vähittäiskauppaan, rakentamiseen ja urakointiin.

Matkailuinfrastruktuurin kehittäminen, matkailupalvelut sekä kunnassa järjestettävät tapahtumat palvelevat sekä kuntalaisia että matkailijoita. Matkailua kannattaa edistää kunnassa keskeisenä osana kunnan elinvoimaa ja vetovoimaa, elinkeinopolitikkaa sekä alueiden käytön suunnittelua. Parhaimmillaan matkailu kehittyy ja tuo positiivisia kerrannaisvaikutuksia matkailuyrittäjien, kunnan, yhdistysten ja kuntalaisten yhteisillä tavoitteilla ja toimilla.

• Katso koko kuntavaaliohjelma

Leena Kristeri

elinvoimajohtaja

+358 40 507 4088

aiheet: kuntavaalit