Tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ruokaketjun resilienssistä komission maatalousvisioon. Nuorten rooli nähtiin erityisen tärkeänä ruokajärjestelmän uudistamisessa, ja heidän tilanteensa maaseudulla toimi keskustelussa eräänlaisena mittarina koko sektorin tilasta. Lue myös: EU:n maatalouskomissaari Hansen tapasi nuoria viljelijöitä Sysmässä.    

Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Juha Marttila kiteytti näkemyksensä suomalaisen ruuantuotannon tilanteesta.

– Nuoret näkevät, mihin suuntaan maatalouden on kehityttävä. He tarvitsevat selkeän näkymän tulevaisuuteen, jonka varaan rakentaa oma yritystoimintansa. Meidän tehtävämme MTK:ssa on luoda toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa nuoren sukupolven tunnistamat muutokset, sanoi Marttila.

Vielä muutama vuosi sitten Marttila törmäsi Euroopassa usein kysymykseen, miksi maataloustuotantoa ylipäätään pitäisi harjoittaa "siellä pohjoisessa". Nyt tällaista ei enää kuule.  Keskustelu on siirtynyt ruuantuotannon iskunkestävyyteen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen.

Komissaari Hansen painotti, että ruokaturva on nähtävä laajasti osana kokonaisturvallisuutta – se on elintärkeä osa yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä. Juuri ennen tilaisuutta hän oli vieraillut Huoltovarmuuskeskuksessa tutustumassa sen toimintamalleihin.

Kotieläintuotannolla on keskeinen rooli eurooppalaisessa ruokaketjussa. Tuotantoon liittyy kuitenkin monia haasteita, kuten eroosio, jota voidaan ehkäistä yhdistämällä kasvin- ja kotieläintuotanto. Keskustelua haastavat myös ruokasuositukset, jotka painottavat kasvisruoan lisäämistä.

Biokiertotalous on Suomelle tärkeä kehityssuunta. Metsien ympärillä käytävä ilmasto- ja monimuotoisuuskeskustelu on opettanut paljon – virheitä on tehty, mutta tulevaisuudessa asioita voidaan hoitaa paremmin. Luontoarvokauppa on kiinnostava esimerkki siitä, miten hallinnolliset vaatimukset ja markkinoiden kysyntä voivat kohdata. Suomella on jo valmiita malleja tällaisen markkinan luomiseksi.

Komissaari oli aidosti kiinnostunut siitä, miten tukijärjestelmät ja markkinatalous voidaan sovittaa toisiaan tukeviksi. Hän totesi, että maataloudessa taloudelliset näkökulmat asetetaan CAPin takia etusijalle ympäristön jäädessä sivurooliin – kun taas metsäkeskustelussa EU-politiikassa on edetty ympäristön ehdoilla.

MTK kiitti komissaaria aloitteesta biokaasumarkkinoiden kehittämiseksi. Hansen on ehdottanut, että maatilojen yhteydessä toimivat biokaasulaitokset voisivat jatkossa myydä biokaasua vapaammin myös tilan ulkopuolelle. Kyseessä on hyvä esimerkki byrokratian keventämisestä ja käytännönläheisestä yksinkertaistamisesta.

Markkinatulojen on tulevaisuudessa kasvettava. Komissaari Hansen on valmis kasvattamaan maatalousbudjettia, jotta komission maatalousvision tavoitteet – joita MTK pitää kannatettavina – voidaan toteuttaa. Ilman riittävää rahoitusta nämä tavoitteet jäävät vain poliittisiksi tahtotiloiksi. Epäterveiden markkinarakenteiden korjaamiseksi komissaari on ehdottanut markkinajärjestelmäasetuksen (CMO) uudistamista. Lisäksi keskustelussa ovat epäterveiden kauppatapojen (UTP) lisärajoitukset.

MTK toivoo, että datakeskustelu sisällytettäisiin komission esityksiin, jotka tähtäävät viljelijän markkina-aseman vahvistamiseen ja markkinajärjestelmien kehittämiseen. Ilman lainsäädännöllistä kehikkoa viljelijöiden tuottama tieto valuu ilmaiseksi markkinoiden käyttöön. Dataan sisältyy runsaasti jäljitettävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvää lisäarvoa – ja tälle arvolle on löydyttävä maksaja markkinoilta.

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: ruokaturva, huoltovarmuus, maatalous, biokiertotalous, kannattavuus, mtk-mobiili, tukijarjestelmat