Takaisin Syytänkö tuomaria, kun jalkapallo on tyhjentynyt?

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Syytänkö tuomaria, kun jalkapallo on tyhjentynyt?

19.05.2015

Viime päivät ovat olleet hämmentäviä. Maamme talous on kuralla, syvällä notkossa. Kuopassa, josta ei nousta kuin kovalla työllä ja jostain luopumalla. Maamme hallitukselle täytyy nostaa hattua. He tekevät sitä työtä, miksi äänestäjät heidät eduskuntaan valitsivat. Edessä on kipeitä leikkauksia, säästöt kirpaisevat kaikkia. Muutokset ovat kuitenkin välttämättömiä. Muutoin nykyinen sukupolvi jättää tuleville sukupolville sietämättömän velkaperinnön. Hallituksen esitykset ovat olleet erityistä myrkkyä osalle järjestöistä ja traagisia osalle työntekijöistä. Leikkausesitykset eivät ole tulleet kenellekään yllätyksenä, pallo oli jo aiemmin järjestöjen pelattavissa. Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeen jotain on tehtävä ja nyt voi todeta demokratian toimivan. Seuraavissa eduskuntavaaleissa mitataan se, toimivatko päättäjät kansalaisten näkemysten mukaisesti.

Tilannetaju on tällä hetkellä monelta kateissa. Perjantaille on iskemässä yleislakko, jota ei yleislakoksi saa kutsua. EK arvioi päivän hinnaksi 700 miljoonaa euroa. Päivän jälkeen maamme talouden tasapaino on taas paljon kauempana. Jokainen lisäkulu tai ulkomaille viemättä jäänyt tuote hankaloittaa tilannettamme entisestään. Perjantain lakon asemasta jokaisen kannattaisi panostaa työn tekoon ja keskittyä tulevaisuudessa jaettavan kakun kasvattamiseen. Perjantain linjauksia voi arkipäiväistää pienillä vertauksilla.

  1. Jos tiessä on kuoppa, kannattaako tie sulkea ja ottaa pitkä kiertotie vai kannattaisiko tie korjata?
  2. Jos vesiputki kotona vuotaa lattialle, kannattaako ruveta töihin putken korjaamiseksi vai laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta?
  3. Jos jalkapallosta on pelissä ilma vuotanut pois, syytetäänkö tuomaria ja kieltäydytään pelaamasta? Vai otetaanko pumppu käteen, pumpataan palloon ilmaan ja tehdään maali vastustajan verkkoon?

Surullisia tosielämän esimerkkejä on paljon. Esimerkiksi junaliikenne pysähtyy perjantaina. Kun muistaa, että toissa viikolla VR ilmoitti YT neuvotteluista, jotka vovati johtaa 570 työntekijän vähentämiseen, on vaikea ymmärtää miten lakko parantaa esimerkiksi veturimiesten asemaa?

Nykytilanne eroaa menneistä vuosikymmenistä monella tavalla. Kun vanhat keinot eivät toimi, on kokonaisuutta tarkasteltava täysin eri tavalla. Jos perinteistä devalvaatiomahdollisuutta ei ole, onko vaihtoehtona hallituksen nyt ajama eräänlainen sisäinen devalvaatio? Vähälle huomiolle on jäänyt myös Suomen ikäluokkajakauma. Suomessa suurten ikäluokkien eläköityminen on johtanut uuteen tilanteeseen. Viime vuosiin saakka on aina voitu laskea sen varaan, että lisääntyvä työikäisten määrä osaltaan tasapainottaa maamme taloutta. Lisääntyvä kädet auttavat maksamaan velkoja. Nyt työikäisten määrä ei lisäänny. Haaste on melkoinen, kun vähenevällä työntekijämäärällä pitäisi maksaa lisääntyvä velka. Pelkästään saavutetuista eduista kiinnipitämisellä mennään kohti täystuhoa. Tulevaisuuteen panostamalla mennään kohti luovaa tuhoa, josta tuloksena on menestyvä yhteiskunta. Erot täystuhon ja luovan tuhon välillä on melkoinen. Täystuhossa viimeinen sammuttaa valot, luovassa tuhossa ensimmäinen sytyttää uudenlaiset valot.

Leikkaukset koskevat meitä kaikkia. Maatalousyrittäjien ahdinko on syventynyt poliittisten päätösten johdosta. Metsänomistajat, jotka pääsääntöisesti ovat myös muissa töissä, kokevat leikkaukset palkkatyönsä kautta. Metsätalouteen iskevät myös aikeet leikata metsätalouden rahoitusta ja kiristää puun myyntitulojen verotusta. Kaikesta huolimatta metsänomistajienkin tulevaisuus näyttää paremmalta. Suomesta voidaan rakentaa uusiutuvien luonnonvarojen käytön suurvalta. Biotalous voi olla osa kaikkea toimintaamme tulevaisuudessa.

Tulevaisuus rakennetaan vain tekojen kautta. Hyvä alku on hallitusohjelman toteuttaminen ja kovat päätökset kilpailukyvyn parantamiseksi. Näissä talkoissa pitää myös jokaisen järjestön olla mukana, oli nimi sitten MTK, SAK tai AKT. Hyviäkin keinoja on tarjolla. Järjestöjen pitää tuoda esille ratkaisuja, ei ongelmia. Esimerkiksi MTK tuotti laajan toimenpideohjelman, jolla voidaan parantaa metsäsektorin kilpailukykyä. Toimenpiteet ovat jo toteutumassa. Jokaisella suomalaisella on myös oma vastuu, kukin voi itse miettiä, miten juuri minä voin parantaa työni tuottavuutta. Voisinkin suunnata kulutustani kotimaisiin tuotteisiin? Voisinko auttaa muita menestymään?

Tai sitten jatketaan hölmöläisten hommaa. Kannetaan säkillä valoa pimeään, syytellään naapuria, ollaan kateellisia toisille ja laitetaan pää syvälle pensaaseen. Jaettava kakku siinä kyllä pienenee, mutta ainahan voi vuosien pasta todeta, että en ainakaan mistään luopunut. Paljon kuitenkin lopulta menetin.

aiheet: talous, lakko, leikkaukset, puun takaa