Toisaalta vuosi 2018 oli poikkeuksellinen puukauppavuosi, jolloin teollisuuden puuvarastot täyttyivät ja hintatasot nousivat jyrkästi. Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen myös historiallisen korkeilla hakkuumääriltä mitattuna, joka vaikutti julkiseen keskusteluunkin kestävästä hakkuutasosta. Vuoden 2019 puukauppamäärät jäivätkin kokonaisuudessaan noin 30%:ia edellisvuotta pienemmiksi.

Tukkipuun hinnat heikentyneet enemmän kuin kuitupuun

Pudotus on niin suuri, että se näkyy myös alempina raakapuun hintoina. Puunhinnoissa on kuitenkin vaihtelua, sillä tukkipuun hinnat ovat heikentyneet enemmän kuin kuitupuun. Taustalla on sekä maailmanmarkkinoiden hiipuminen että Euroopan hyönteis- ja myrskytuhojen yhteisvaikutus, jotka ovat luoneet ylitarjontaa etenkin mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoille. Toisaalta kuitupohjaisilla tuotteilla on ollut vakaampaa kysyntää, joskin maailmanmarkkinahinnat ovat niissäkin alentuneet.

Raakapuun hinnat ovat alentuneet loppuvuotta kohti etenkin tukkipuun osalta. Kuitupuun hinnat ovat jopa hieman vahvistuneet edellisen vuoden viimeisinä viikkoina. Toisaalta puukauppamäärät ovat olleet loppuvuonna erityisen pieniä, joten kauppahinnat edustavat keskimääräistäkin pienempää otosta.

Vaikka puukauppamäärät ja hinnat ovat tippuneetkin edellisen vuoden aikana, niin hakkuumäärät ovat vähentyneet suhteessa huomattavasti vähemmän. Hakkuumäärissä onkin palattu normaaliin määriin edeltävien korkeiden hakkuuvuosien jälkeen. Markkinahakkuut olivat tippuneet 5%:ia (2,1 milj.m³) vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä verrattuna edeltäneeseen vuoteen yksityisten metsänomistajien hakkuumäärissä. Suurempi tiputus hakkuissa kohdistui tukkipuulle, sillä kuitupuun hakkuumäärät olivat lähes edellisen ennätysvuoden tasolla. Voidaankin todeta, että kuitupuun tarve on säilynyt korkeana.

Kuitupuun hintataso oli vuoden 2019 loppupuolella keskimäärin 10%:ia alhaisempi kuin edellisenä vuotena samaan aikaan, kun taas tukkipuulla vähennystä oli noin 15%:ia. Tukkipuun hintatasolla on kuitenkin huomattavasti suurempi vaikutus metsänomistuksen kannattavuuteen kuin kuitupuulla. Vaikka kuitupuun kysyntä onkin tällä hetkellä voimakkaampaa, niin toisaalta pidemmällä aikavälillä reaalisessa hintakehityksessä ei ole tapahtunut nousua.

Tarkkaavaisuutta markkinoilla

Uusi vuosikymmen 2020 alkaakin puumarkkinoiden osalta tilanteessa, jota kannattaa seurata tarkasti. Alkuvuotta on leimannut etenkin Etelä-Suomessa leuto sää, joka on vaikeuttanut puunkorjuuta. Talvikorjuukohteille ei ole päästy normaaliin tapaan ja myös metsäteiden kantavuudessa on ollut ongelmia. Tämä johtanee lyhyeen talvikorjuukauteen, joka voi ohjata myös alkuvuoden puukauppaa ja hakkuumääriä. Riippuen teollisuuden alkuvuoden varastojen tasosta ja kysynnän elpymisestä, niin etenkin kelirikko- ja kesäkorjuukohteilla saattaa olla kysyntää.

Maailmantalouden ja -markkinoiden seuraaminen on myös ajankohtaista, sillä viimeaikaisilla Lähi-idän levottomuuksilla voi olla vaikutusta metsäteollisuustuotteidenkin kysyntään. Toisaalta muutamien metsäteollisuustuotteiden hintojen lasku oli ehtinyt jo loppuvuotta kohti vähintäänkin loiventumaan.  

Puumarkkinatilanne vaihtelee kuitenkin alueiden välillä melko paljon ja metsänomistajien on järkevää hyödyntää oman alueen metsänhoitoyhdistystä puukaupan suunnittelussa. Sieltä löytyy kaikissa puumarkkinatilanteissa ajantasaisin, monipuolisin ja tarkin puukauppatieto. Tilastoimattomat hinta- ja määrälisät sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt ovat hyvin yleisiä, mikä heikentää julkisten hintatilastojen hyödynnettävyyttä ja vaikeuttaa omatoimista puukauppojen vertailua. Metsänomistajan omassa MHYssä tunnetaan alueellinen puumarkkinatilanne.

Muista kilpailuttaa

Puumarkkinoiden toimivuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että puukauppaa harkitsevat metsänomistajat toimivat vallitsevan puumarkkinatilanteen mukaisesti tarjoten myyntiin markkinoilla eniten kysyttyä puuta. Kuitupuuleimikoiden kysyntä näyttääkin edelleen vuoden 2020 alkupuolella suotuisalta. Metsänomistajat voivat harkita tällä hetkellä puukaupoissa etenkin alaharvennushakkuiden toteuttamista. Puukauppojen kilpailuttaminen on jokaisessa markkinatilanteessa välttämätöntä, mihin metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa tarjoaa oivan avun.

Puukaupan kilpailutuksen ohella tärkeää on muistaa katkonnan vaikutus puukauppaan ja hakkuutulokseen. Katkonnan pitää aina olla puukauppasopimusten mukainen, eikä esimerkiksi tämän hetken markkinatilanne tukkipuun alhaisempana kysyntänä ja toisaalta kuitupuun vakaampana tarpeena saa vaikuttaa hakkuiden katkontaan. Kannattaakin hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen apua korjuun valvonnassa, johon saakin valtakirjakauppana metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-avun.

Muutoksia on tapahtunut myös MTKn puumarkkinakatsauksien laadinnassa. MTKn edellinen tutkimuspäällikkö Erno Järvinen siirtyi Suomen metsäsäätiön toimitusjohtajaksi.  Metsäsäätiö on yleishyödyllinen organisaatio, jonka tavoitteena on metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaaminen. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti lahjoittaa puukaupan yhteydessä metsäsäätiölle verovähennyskelpoisen menekinedistämismaksun, jolloin puun ostaja sitoutuu myös maksamaan vastaavan summan, joka on 0,2%:ia pystykaupan ja 0,1%:ia hankintakaupan arvosta. Nykyisenä MTKn tutkimuspäällikkönä aloitti joulukuun alusta Kalle Karttunen, joka on toiminut aiemmin LUT-yliopistolla bioenergia-alan tutkijana.

Yhteistyöterveisin

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

kalle.karttunen@mtk.fi

Puh. 044 373 9377

aiheet: puumarkkinat, puumarkkinakatsaus