Puumarkkinat ovat piristyneet syksyn aikana. Tämä näkyy nousseina puukauppamäärinä sekä hakkuiden elpymisenä. Erityisesti kysyntää on päätehakkuiden tukkipuuvaltaisille kelirikkokohteille. Puukauppavuosi onkin päätymässä kovaan loppukiriin. Puukauppaa on käyty viimevuotta kovempaa tahtia jo muutama kuukausi. Toisaalta koko vuoden puukauppamäärä on jäämässä viime vuotta pienemmäksi. PTT arvioi metsäalan suhdanteiden kääntyvän ensi vuonna paremmiksi, mikä vaikuttaa myös puukaupan ja hakkuumäärien kasvuodotuksiin.

Uudistushakkuilla kysyntää

Puun ostot ottavat loppukiriä erityisesti tukkipuun kysynnän vetämänä. Puunhinta tukkipuuvaltaisten päätehakkuukohteiden osalta on vahvistunut. Kysyntä kelirikkokohteista on ollut vahvaa, sen sijaan talvikorjuukohteiden kauppa ei ole vielä merkittävästi noussut. Havutukkien kysyntään vaikuttaa sahatavaran kysynnän kasvu sekä pystyvarastojen niukkuus. Tukkipuukohteet menevätkin puukaupasta lähes suoraan korjuuseen. Metsänomistajat ovat vastanneet hyvin kysyntään syksyn aikana, vaikka alitarjontaa nähdään olevan vielä etenkin kuusitukista.

Uudistushakkuiden merkitys on taloudellisesti suuri. Niistä saadaan keskimäärin 65% hakkuiden puuston kokonaismäärästä. Puun arvossa laskettuna merkitys edelleen korostuu. Toisaalta niiden osuus vuosittaisista hakkuiden kokonaispinta-alasta on pieni, esimerkiksi viime vuonna alle 20 prosenttia. Uudistushakkuista erityisesti avohakkuiden toteuttamiseen kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä voimakasta kritiikkiä. Avohakkuut ovat osa metsän jaksollista kasvatusta, jossa metsä uudistetaan perustamalla taimikko.

Metsänhoitosuosituksissa on vaihtoehtoisena tapana jatkuva kasvatus, jossa tehdään poimintahakkuita tai pieniä aukkohakkuita, joiden toivotaan uudistuvan luontaisesti. Vaihtoehtoisia metsänhoito- ja hakkuumenetelmiä on lukuisia. Metsänkasvatuksen menetelmät tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä, eikä poissulkevina. Markkinat, hakkuuolosuhteet, korjuuteknologiat sekä monimuotoisuuden ja metsien hiilitaseen lisäämistoiveet vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä tulevaisuudessa sovelletaan käytäntöön. Tärkeänä näkökulmana ovat metsänomistajien toiveet ja tavoitteet, jotka pitää ottaa huomioon omaisuuden pitkäjänteisessä kestävässä hoidossa.

Puukaupassa metsänomistaja päättää

Puukaupan suunnittelu alkaa ottamalla yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöön. Yhdistyksen asiantuntija käy läpi metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden sekä metsien ikärakenteen pohjalta kunkin metsälön hakkuumahdollisuuksia. Toimihenkilön tehtävä asiantuntijana on kertoa, ovatko metsänomistajien toiveet mahdollista toteuttaa ja mitä ne merkitsevät puukaupan toteutumisen ja metsän edelleen kasvattamisen kannalta.  

Puumarkkinatilanne vaihtelee voimakkaasti alueittain, joten eri puutavaralajeilla ja hakkuutavoilla saattaa olla erilainen kysyntä alueesta ja ajankohdasta riippuen. Oman yhdistyksen toimihenkilö tuntee alueen erityispiirteet. Puukaupan toteuttamisessa paras lopputulos saadaan, kun metsänomistaja tuntee omat tavoitteensa ja kykenee ne metsäasiantuntijalleen kertomaan. Toisaalta asiantuntija osaa kertoa myös kannattavimman tavan puukaupalle, vaikka metsänomistaja olisikin epätietoinen tavoitteistaan. Metsänomistaja tekee kuitenkin aina lopullisen päätöksen puukaupan toteuttamisesta.

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat

aiheet: puumarkkinat