Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?

Takaisin Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Mikä tekee perunasta suomalaisen ruokakulttuurin kulmakiven?

07.02.2025

Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.

Peruna ei ole vain peruna, vaan eri lajikkeista löytyy sopiva peruna kuhunkin käyttötarkoitukseen. Oikean lajikkeen valitsemalla varmistat, että keitinperunat eivät “räjähdä” kattilaan tai että muusista tulee samettisen sileää. Suomessa viljellään useita perunalajikkeita, jotka ovat saavuttaneet suosiota sekä viljelijöiden että kuluttajien keskuudessa.

Vuonna 2024 eniten viljeltyjä lajikkeita olivat muun muassa Annabelle, Afra, Gala, Melody, Colomba, Solist, Marabel ja Sunita. Kiinteä Annabelle-lajike on noussut viime vuosien aikana suosituimmaksi lajikkeeksi. Suomessa käytetään eniten kiinteitä lajikkeita ja lähes yhtä paljon yleisperunaksi luokiteltavia lajikkeita.

Kaupassa voit tutkailla lajikkeita, tai sitten valita perunat pakkauksen värin mukaan: punaisessa pussissa on jauhoinen peruna, joka sopii erinomaisesti vaikkapa muusiin, vihreässä pakkauksessa kiinteä peruna, josta syntyy maukas perunasalaatti tai keitto, ja keltaisessa moneen sopiva yleisperuna.

Ravitsevaa ja ympäristöystävällistä

Vuonna 2024 Suomessa viljeltiin perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8 410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2 750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4 840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria. Viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue.

Peruna on ravintoarvoiltaan erinomainen: se sisältää muun muassa C- ja B-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Lisäksi peruna on rasvaton, laktoositon ja gluteeniton, mikä tekee siitä sopivan monenlaisiin ruokavalioihin. Perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset, ja kotimainen peruna tuotetaan lähellä, joten se on myös ympäristöystävällinen valinta. Tuoreissa ravitsemussuosituksissa peruna todettiin oivalliseksi valinnaksi.

Perunan mieto maku ja monipuolisuus tekevät siitä suositun raaka-aineen erilaisiin ruokiin. Koska viimeksi teit herkullista perunasalaattia, tai maukkaita uuniperunoita? Keitetty peruna ei ole hävikkiä, vaan muuttuu superherkuksi perunamunakkaassa tai vaikkapa sämpylätaikinassa.

Kotona peruna kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Kotimaista varastoperunaa on hyvin saatavilla uuteen satokauteen saakka.

Perunan matka Andeilta suomalaisten ruokapöytiin

Peruna saapui Suomeen 1700-luvulla ja vakiinnutti asemansa peruselintarvikkeena 1800-luvun aikana. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja maaperään, ja siitä on tullut olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria.

10.–16.2. vietetään Suomessa perunaviikkoa.

Katso myös perunalajikkeet jauhoisuuden mukaan täältä: Perunantuotanto

Vaihtelua perunaherkkuihin:
Nachopelti perunasta: https://www.mtk.fi/-/peruna-nachopelti
Perunamunakas: https://www.mtk.fi/-/perunamunakas-1
Valkosipuliperunat viikonlopun päivällispöytään: https://www.mtk.fi/-/valkosipuliperunat