Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

Sosiaalinen ehdollisuus puhutti osaaminen ja hyvinvointivaliokunnassa

08.01.2025

Valiokuntaa keskustelutti etenkin vuoden vaihteessa osaksi EU-tukiehtoja tullut sosiaalinen ehdollisuus. Valiokunta sai katsauksen ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksen tilanteesta sekä biotalousalan korkeakoulutuksen arvioinnin tuloksista. Lisäksi kuultiin AgriHubin tekemästä työstä liittyen omistajanvaihdoshankkeisiin sekä tarpeesta löytää keinoja yrittäjien ideoiden keräämiseksi, jotta alan osaamis- ja TKI-hankkeet vastaisivat paremmin käytännön tarpeisiin. 

1.1.2025 osaksi EU-tukiehtoja tullut sosiaalinen ehdollisuus koskee työnantajana toimivia, EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia maataloustukia saavia maatiloja. Sosiaalinen ehdollisuus koskee maatiloilla ruuantuotannossa tehtävää, työsuhteista työtä. Aiheesta alustivat MTK:n sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin asiantuntija Maire Lumiaho ja tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen. Valiokuntaa keskustelutti etenkin AVIn tulkinta sosiaalisen ehdollisuuden ulottumisesta koskien maatalousyrittäjän perheenjäseniä. Tähän tulkintaan aiotaan palata vuoden 2025 kokouksissa ja vaikuttamistyötä tehdään tulkinnan tarkentamiseksi. Sosiaalinen ehdollisuus haastaa maatiloja laittamaan työturvallisuus- ja työsopimusasiat kuntoon. 

MTK:n koulutus- ja tiedepolitiikan johtaja Susanna Aro kertoi valiokunnalle ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksen tilanteesta sekä esitteli lokakuussa julkaistun biotalousalan korkeakoulutuksen arvioinnin tuloksia.

Aiemmin syksyllä näkymänä oli, että luonnonvara-alan toisen asteen koulutuksen rahoituksen rakenteen muutos pienentäisi maa- ja metsätalousalojen rahoitusta noin 27 % jokaista opiskelijatyövuotta kohti ammatillisen koulutuksen yleisen rahoitusleikkauksen lisäksi. Tällä hetkellä asian parissa työskentelee OKM:n kutsuma epävirallinen työryhmä maatalousalan koulutuksen järjestäjistä. Viimeisin ehdotus OKM:n rahoituksesta on aiempaa parempi, noin 10 % vähennys nykyiseen opiskelijavuoden rahoitukseen, mutta se ei edelleenkään ota riittävästi huomioon koulutuksen kustannusrakennetta. Työ aiheen parissa jatkuu kuluvana vuonna. 

Biotalousalan korkeakoulutuksen arviointi toi esiin koulutusalan vahvuuksia sekä kehittämistarpeita. Keskeisinä vahvuuksina tunnistettiin muun muassa koulutusten kattavan laajasti ja monipuolisesti erilaiset painotukset. Arvioinnissa erityisenä alan vahvuutena nousi esiin sitoutuneet ja osaavat opettajat. Keskeisinä kehittämissuosituksina tunnistettiin muun muassa tarve lisätä huoltovarmuuden opetusta, ruokaketjuajattelua sekä digivihreää teknologian osaamista. Opiskelijoille tulisi myös tarjota monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua työelämälähtöiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan opintojen aikana. Alan koulutusten tulisi myös tiivistää keskinäistä yhteistyötä sekä jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä että parempien mahdollisuuksien saavuttamisessa vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyistä vahvemmin ja rohkeammin. Koulutukset voivat tarjota tutkimukseen pohjautuvia vaihtoehtoja sekä ratkaisuja ristiriitojen sävyttämässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Keskustelussa painottui tarve alueellisille toimijoille ylläpitää vahvaa työelämäyhteistyötä ja käydä keskustelua koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta työelämätarpeet tulevat huomioiduksi riittävän ajoissa.  

Lukessa tutkijana työskentelevä Susanna Lahnamäki-Kivelä esitteli AgriHubin tekemää työtä omistajanvaihdoshankkeiden äärellä. Erilaisia maa- ja metsätalousalan sekä muun maaseudun yrittäjyyden omistajanvaihdoshankkeita on toteutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana niin alueellisesti kuin paikallisesti ja nyt AgriHubi toimittaa materiaaleja verkoston alustalle. Materiaalit löytyvät verkkosivuilta https://maaseutuverkosto.fi/omistajanvaihdos/ ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä.  

Omistajavaihdoksiin liittyen on toteutettu kokonaisvaltaisesti prosessin huomioon ottava materiaalikokonaisuus AgriHubin sivuille. Alan toimijoiden kanssa käydyssä keskustelussa on noussut esiin, että Suomessa puuttuu osaamista ja tutkimusta EXIT-ajattelusta, jossa tila myydään perheen ulkopuolelle. Aiheeseen liittyy paljon avonaisia kysymyksiä, jotka voivat estää alalle tulemista. 

Lahnamäki-Kivelä alusti myös tarpeesta saada uusia ideoita, miten maatalousyrittäjien tarpeet ja toiveet saataisiin paremmin kuuluviin erilaisissa osaamis- ja TKI-hankkeissa, jotta ne palvelevat käytännön tarpeita. Yrittäjät on tärkeää osallistaa hankkeisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Yksi paikka ideoiden eteenpäin viemiseen on AgriHubin verkostoalusta. Tärkeää on myös alueellisesti käydä keskustelua hankkeita toteuttavien tahojen kanssa. 

Melalla on käynnissä Välitä viljelijästä -projektin vakinaistamiseen liittyvät toimet. Eduskunta hyväksyi lain vakinaistamisesta marraskuussa ja vakinaistamisen myötä palvelujen piiriin tulevat myös poronhoitajat ja kalastajat. Eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki liittyen työpaikkaonnettomuuksien tutkintaan tuo lakisääteiseksi Melassa vakuutettujen henkilöiden kuolemaan johtaneiden sekä muiden vakavien onnettomuuksien tutkinnan. Tutkinnan tekee Tapaturmavakuutuskeskus ja onnettomuustutkintaryhmään nimetään tarpeen mukaan maatalouden asiantuntija MTK:n tai SLC:n nimeämänä. 

Lomituksen osalta Mela on käynyt paikallisyksiköiden palaute- ja tavoitekeskusteluja. Mela panostaa vahvasti sähköisten palvelujen kehittämiseen, käyttöön otetaan esimerkiksi sähköinen uutiskirje, joista ensimmäisen on tarkoitus ilmestyä tammikuussa.

Kati Partanen jatkaa vuonna 2025 valiokunnassa johtokunnan edustajana. 

Osaaminen ja hyvinvointivaliokunta kokoustaa seuraavan kerran Helsingissä valiokuntaviikoilla 14.-15.1.2025. 
 

Lisätietoja  

Kati Partanen, valiokunnan puheenjohtaja p. 040 522 9872  
Laura Kujala, asiantuntija p. 050 492 0982  

aiheet: kokoustiedote