Naudanlihantuotanto Suomessa
Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka
Naudanlihantuotanto Suomessa
24.03.2025
Suomalainen naudanlihatuotanto on maailman kärkipäätä eläinten hyvinvoinnin, jäljitettävyyden ja ekologisen kestävyyden saralla. Avaintekijöinä ovat pääosin nurmeen perustuva rehustus, soijattomuus, panostukset eläinten hyvinvointiin sekä luonnon monimuotoisuutta lisäävät tuotantotavat.

Nauta sopii suomalaiseen maatalouteen
Kotimainen naudanlihantuotanto perustuu pelloilla viljeltyjen heinä- ja palkokasvien, eli rehunurmien hyödyntämiseen. Kotimaisen maataloustuotannon satotasot ovat suhteellisesti parhaimmillaan nurmen tuotannossa, jolloin nurmirehulla tuotettua maitoa ja lihaa kannattaa tuottaa meillä myös muiden maiden syötäväksi. Valtaosa kaikkien suomalaisten nautojen rehusta on nurmirehua. Tätä nurmirehua kasvatetaan usein alueilla, joilla emme voi viljellä yhtä tehokkaasti ihmisravintoa. Soijaa ei käytetä suomalaisessa naudanlihan tuotannossa.
Suomalainen nauta on ympäristö- ja ilmastoteko
Naudanlihantuotannon kulmakivenä ovat nurmipellot, joita kylvetään usein seoksina. Tällöin yhden kasvilajin sijasta nurmipellolta löytyy esimerkiksi viittä eri kasvilajia. Nämä pellot toimivat elinympäristöinä useille pölyttäjille sekä eliölajeille.
Runsasjuurisilla ja monivuotisilla nurmikasvustoilla on mahdollista sitoa hiiltä ja typpeä ilmakehästä maaperään. Maahan sitoutunut hiili on pois ilmakehästä ja orgaanisesti sitoutuvalla typellä voidaan korvata teollisia typpilannoitteita. Orgaanista hiilen- ja typensidontaa tutkitaan ja kehitetään Suomessa laajalti.
Jo nykyisellään naudanlihantuotannon hiili- ja vesijalanjäljet ovat Suomessa hyvin maltillisia, kun niitä verrataan maailmanlaajuisesti. Toisin kuin monessa vähäisemmän sadannan ja korkeamman haihdunnan maissa, suomalainen naudanlihantuotanto ei uhkaa maamme vesivaroja, vaan sopii ilmastoomme erittäin hyvin.
Naudanlihantuotannon päästöt ovat noin 2 % Suomen kokonaispäästöistä. Pääosa päästöistä syntyy naudan pötsissä mikrobien pilkkoessa nurmirehun selluloosaa ravinnoksi; näin nauta jalostaa ruohosta arvokasta ihmisravintoa. Pötsissä tällöin muodostuva metaani tulee ulos röyhtäyksinä.
Suomalainen naudanlihantuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitää uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ja niiden säilymistä. Lähes neljännes Suomen kaikista uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä, joiden säilyminen on riippuvaista märehtijöiden laiduntamisesta.
Naudanlihaa syntyy maidontuotannon oheistuotteena
Pääosa naudanlihasta tuotetaan Suomessa kasvattamalla lypsykarjatiloilta tulevia vasikoita teuraaksi. Naaraspuoliset lehmävasikat jäävät yleensä lypsykarjatilalle kasvamaan uusiksi maitoa tuottaviksi lehmiksi, kun taas urospuoliset (sonnivasikat) lähtevät muutaman viikon ikäisinä kasvatettaviksi naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille.
Naudanlihasta noin 20 % tuotetaan emolehmätiloilla. Suomessa on noin 60 000 emolehmää, mikä tarkoittaa noin 8 % koko suomalaisesta nautapopulaatiosta. Liharotuinen emolehmä poikii vuosittain yhden vasikan yleensä keväällä. Emolehmä tuottaa maitoa vasikan tarpeiden verran ja imettää vasikkaansa noin 6 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen vasikka vieroitetaan emostaan. Lehmävasikoista parhaat kasvatetaan tilalla uusiksi emolehmiksi, kun taas sonnivasikat ja loput lehmävasikat kasvatetaan teuraaksi joko syntymätilalla tai siirretään kasvatettavaksi lihanautojen loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle. Osa sonneista myydään myös siitoskäyttöön.
Suomi on naudanlihan suhteen 87 % omavarainen, eli maamme tuotanto kattaa neljä viidesosaa kulutuksesta. Keskimäärin suomalainen syö vuodessa 17,7 kg luullista naudanlihaa.
Kotimainen naudanlihantuotanto kehittyy jatkuvasti
Suomessa on 2770 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta maatilaa (2024). Näistä nautojen teuraskasvatukseen erikoistuneita tiloja on noin 1060, emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja noin 1610 ja vasikkakasvatukseen erikoistuneita noin 100 tilaa. Tilojen määrä on laskussa ja keskimääräinen eläinluku nousussa. Lisäksi huomattava osa suomalaisesta naudanlihasta on lypsykäytöstä poistuvien lehmien ja lypsykarjatiloilla alusta loppuun kasvatettujen sonnien ja hiehojen lihaa.
Tuotantoaan kasvattavat tulevaisuuden nautatilat panostavat aikaisempaa enemmän eläinten hyvinvointiin rakentamalla tilavia pihattonavetoita, joissa eläimet saavat liikkua vapaasti, sekä sitoutumalla vapaaehtoisiin eläinten hyvinvointia lisääviin toimiin. Suomen kunnianhimoinen eläinsuojelulainsäädäntö ja tuotantoketjun jäljitettävyys aina kaupan hyllyltä tilalle tarkoittaa turvallista ja laadukasta lihaa kuluttajille.

Juho Kyntäjä
asiantuntija, liha
nauta- ja lammasasiat, rehuasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta
+358 40 517 6972
aiheet: naudanliha, lihantuotanto, tuotantosuunnat, naudanlihantuotanto