Miten geopolitiikan myllerrys muuttaa markkinoita?

Takaisin Miten geopolitiikan myllerrys muuttaa markkinoita?

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Miten geopolitiikan myllerrys muuttaa markkinoita?

13.03.2025

Viimeisen viiden vuoden aikana EU ja Mercosur-maat ovat neuvotelleet sopimukseen lisäpöytäkirjan, joka sisältää vastuullisuusvaatimuksia sekä uusia mahdollisuuksia teollisuustuotteille. Nyt sopimus saataneen ratifioitua EU:ssa geopoliittisessa paineessa, kun Etelä-Amerikkaa ei haluta päästää syvemmälle Kiinan vaikutuspiiriin. Mercosur-maille avautuu EU:n maatalousmarkkinaa ja EU saa vastapainoksi teollisuustuotteille vapaamman pääsyn Mercosur-maihin. Toisaalta EU:n viljelijät joutuvat markkinoilla suoraan kilpailemaan Ukrainan maataloustuotannon kanssa.

Vapaakauppasopimus, ATM-jatko vai jäsenyyden valmistelu? Kaikissa vaihtoehdoissa on omat haasteensa. Toimintaympäristön muutosten yhteisvaikutus hahmottuu vaikeasti. Varautuminen on kuitenkin välttämätöntä.

Aikanaan WTO:n pääsihteeri Roberto Azevêdo tiivisti kauppapolitiikan roolin: ”On tyhmää olla neuvottelematta vapaakaupasta, mutta vielä tyhmempää on olla varautumatta lopputuloksiin.” Ulkoiset paineet lisäävät tarvetta turvaverkkojen rakentamiseen. Tarvitaan markkinaseurantaa, välineitä puuttua häiriötilanteisiin ja valmiita rahoitusmahdollisuuksia.

Mercosur-sopimuksen maali häämöttää

Brasilia on maailman 9. suurin talous ja mukana BRICS-ryhmässä ja G20-kokouksissa. Alueella Kiina on ollut aktiivinen sijoittaja ja niin EU kuin USA ovat menettäneet markkina-asemiaan. Perinteisesti Espanjalla, Portugalilla, Saksalla ja Italialla on ollut läheiset taloudelliset ja henkilötason siteet Mercosur-maihin. Ranskan suhde isoihin Etelä-Amerikan toimijoihin on ollut heikompi, mikä näkyy myös EU:n poliittisessa keskustelussa.

Kaksikymmentä vuotta neuvoteltu sopimus jäi viimeksi vuonna 2019 komission pöydälle, kun Amazonin alueen metsäpalot laajenivat ja poliittinen keskustelu painottui ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Johtopäätöksenä Itävallan, Ranskan, Irlannin ym. vastustuksesta komissio ei tuonut neuvottelutulosta lainkaan parlamentin ja jäsenmaiden hyväksymisprosessiin. Laajalle sopimukselle ei olisi saatu jäsenmaiden ratifiointia.

Nyt komissio pohtii, millä tavalla kauppasopimusosuus saadaan vietyä maaliin parlamentin ja neuvoston vahvistamana. Puhutaan ns. Chilen-mallista eli juuri hyväksytystä EU-Chile-kauppasopimuksesta.

Maatalous ja teollisuusintressit tasapainoon

Mercosur-maiden tullitasot ovat monia kehittyviä talouksia korkeampia ja erityisesti vanhoihin teollisuusmaihin verrattuna korkeita. Monien tuotteiden osalta ovat tyypillisesti 30-40 %. Alueella on pitkät perinteet teollisuuden suojaamisessa.

EU:lle maatalous on ollut alusta asti keskeinen huolen aihe. Keskustelu on kulminoitunut naudanlihaan, mutta myös siipikarja, sokeri ja etanoli ovat tunnistettuja herkkiä tuotteita. Mercosur on erittäin kilpailukykyinen tuottaja globaalissa mittakaavassa. Tullimuurien takaakin Mercosur-maiden tuotteet ovat EU:n sisämarkkinoilla, vuosittain noin 20-30 miljardin euron arvosta elintarvikkeita ja maatalouden raaka-aineita tuodaan alueelta.

EU-Mercosur-sopimus ei muuta Etelä-Amerikan pitkää linjaa. Maataloutta on kehitetty vuosisatoja. Peltoja on raivattu ja tuotantoa laajennettu. EU-Mercosur-sopimus ei sinällään linjaa muuta. Maataloustuotteille - naudalle, soijalle, maissille ja sokerille - haetaan markkinaa vastapainona teollisuustuotteiden ja palveluiden markkinoillepääsylle.

Neuvotteluissa viimeisen viiden vuoden aikana on lisäpöytäkirjojen avulla saatu mukaan laajemmin kestävyysasiat, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suojat (IPR), vientitullit ja autoteollisuuden markkinoille pääsy. Tällä luodaan pysyvä keskustelufoorumi asioille.

Keskustelussa on ollut myös ns. tasapainottamismekanismi (rebalancing mechanism), jonka erityisesti ympäristöjärjestöt ovat pelänneet rajoittavan EU:n säädösoikeutta. Jos vanhastaan WTO:ssa on ollut vastaavanlainen kirjaus, jonka mukaan tuontia rajoittavat uudet lainsäädännöt on korvattava muilla kaupan vapauttamistoimilla tiukentuneiden markkinoillepääsyn ehtojen tasapainottamiseksi. Sopimuksen kirjaus ei oleellisesti muuta nykytilannetta.

Tuontikiintiöistä puhutaan

Naudanlihan tulliton tuontikiintiö on 99 000 tonnia vuodessa siirtymäajan jälkeen. Kiintiön suuruus on 1,6 % EU:n tuotannosta ja alle puolet EU:n nykyisestä naudanlihan tuonnista Mercosur-alueelta. On myös hyvä huomata, että kiintiön suuruus vastaa vain 0,7 % Mercosur-maiden nykyisestä noin 13,8 miljoonan tonnin vuotuisesta naudanlihan tuotannosta. Tuontitullien lasku on siis subventio vientiteollisuudelle, joka sitten päättää lisätäänkö vientiä EU-alueelle vai käytetäänkö lisätulot muihin investointeihin.

Siipikarjan osalta tuontikiintiö on 180 000 tonnia, kiintiön suuruus on 1,6 % EU:n tuotannosta. Sekin jää alle toteutuneen määrän Mercosur-alueelta (240 000 tn v. 2022). Myös sokeri ja etanoli ovat merkittävien tuontihelpotusten kohteena.

Nämä määrät eivät sinällään markkinaa kaada, jos tilanne on terve. Markkinoilla on kuitenkin muitakin haasteita ja lisärasitusta ei kaivata. Oleellisempaa kuin tuonnin määrä on se, millä tavalla tuotavat tuotteet ovat tuotettu. Tähän asti on valvottu rajalla lääke- ja torjunta-aineiden enimmäisraja-arvoja (MRL) ja hyväksytty vientilaitoksia. Komission omatkin tarkastusmatkat osoittavat, että nykyiset menettelyt eivät riitä, vaan tuontivalvontaa on oleellisesti tehostettava lähtömaassa.

Ukrainan autonominen kauppatoimi uudistuu kesällä

Ukrainan vientimaatalous on samaan tapaan isojen yritysten toimintaa kuin Mercosur-maissakin. Isoilla yrityksillä tarkoitetaan ISOJA yrityksiä. Oakland Instituutin selvitys vuodelta 2023 antaa hyvin kuvan ulkomaisista toimijoista Ukrainan maataloudessa. Isoimmat hallinnoivat yli 500 000 hehtaaria ja ne pystyvät oman tilan sisällä integroimaan jalostuksen omille raaka-aineilleen. On vain ajan kysymys, milloin toimijat laajentavat tuotantoaan kasvintuotannosta laajemmin siipikarjaan, sian- ja naudanlihaan ja maitoon.

EU on tukenut Ukrainan taloutta ns. ATM-päätöksillä, joilla on avattu ukrainalaistuotteille mahdollisuus päästä EU-markkinoille tulleitta. Tuonnin kasvaessa ja paikallisten häiriöiden aiheuttaman poliittisen keskustelun takia EU on kiintiöinyt tuontia. Seuraavan kerran ATM-päätös pitäisi uusia kesäkuussa.

Onko näkökulma vapaakauppasopimus tai EU-jäsenyys? Oleellista markkinoiden kannalta on tuotantotapa. Jos näkökulmana on Ukrainan nopea EU-jäsenyys, pitäisi tavoitteena olla EU:n tuotantovaatimuksien mahdollisimman nopea ulottaminen myös Ukrainan maataloustuotantoon.

Tällä hetkellä esimerkiksi siipikarjan osalta AVEC (Euroopan siipikarjasektorin edunvalvoja) laskee ukrainalaisten toimijoiden kilpailueduksi 40 %. Ero muodostuu useista tekijöistä, kuten yksikkökoosta ja työvoimasta aina torjunta-aineiden ja eläinlääkkeiden käyttöön.

Ukrainan kilpailukykyinen tuotanto ja suuret yksiköt haastavat myös EU:n maatalouspolitiikan. Jos Ukraina tulee jäseneksi, on mietittävä, miten tuen kohdentumista rajoitetaan, mille tiloille tukea maksetaan ja miten koko maataloussektorin kilpailukykyä kehitetään. Suomessa ei ole varaa tuottaa edullista bulkkiruokaa, vaan kilpailukyky on haettava muualta, maksukykyisiltä markkinoilta.

MTK järjesti 12.3.2025 webinaarin Mercosur-maiden ja Ukrainan kauppapoliittisesta tilanteesta sekä miten markkinat toimivat uudessa tilanteessa. Keskustelijoina olivat ulkoministeriön yksikön päälliköt Kent Wilska ja Jukka Nikulainen, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kyösti Arovuori (REINU econ Oy) sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Moderaattorina keskustelussa oli Juha Ruippo, MTK.