Miksi naudanjauheliha loppui kaupasta?
Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka
Miksi naudanjauheliha loppui kaupasta?
31.03.2025
Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa, vaan näkyvä merkki syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa. Muun muassa heikon kannattavuuden vuoksi maidon- ja lihantuotanto ei houkuttele – nuoria ei hakeudu alalle eikä investointeja juurikaan tehdä. Hinnoittelulla on ohjattu kulutusta jauhelihaan, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana, eivätkä tuottaja- ja kuluttajahinnat ole seuranneet eurooppalaista kehitystä.

Maitotilat ovat kasvaneet kooltaan, mutta menestyäkseen niiden on oltava yhä suurempia. Sukupolvenvaihdokset takkuavat, ja lopettaville kotieläintiloille on yhä vaikeampi löytää jatkajia. Uuden navetan rakentaminen on kallista ja rahoitusta on vaikea saada. Tuottajia on syyllistetty ympäristöongelmista ja samaan aikaan vaadittu lihantuotannon vähentämistä. Monella tilalla tämä on tarkoittanut lopullista luopumista eläintuotannosta.
Tilannetta on pahentanut kustannuskriisi, joka vei viimeisetkin mahdollisuudet investointeihin. Samalla kun kotimainen tuotanto on supistunut, naudanlihan kysyntä Euroopassa on kasvanut ja nostanut hintoja – mutta suomalainen tuotanto ei ole enää mukana kilvassa.
Ratkaisut eivät synny hetkessä
Tilanteen helpottamiseksi markkinatasapaino voidaan lyhyellä aikavälillä saavuttaa vain hintajoustoilla. Pidemmällä aikavälillä ratkaisu edellyttää maidon- ja lihantuotannon kannattavuuden parantamista sekä investointiympäristön kehittämistä ennustetun tuotannon laskun pysäyttämiseksi. Vain näin voidaan mahdollistaa uudet investoinnit, joiden avulla tuotanto voidaan nostaa kysynnän tasolle.
Tilannetta ei voida korjata pelkästään lihantuotantoa lisäämällä, sillä noin 75 prosenttia vasikoista syntyy maitotiloilla. Lisäksi tuotanto ei kykene reagoimaan nopeasti kysynnän muutoksiin, mikä vaikeuttaa tilannekuvaan vastaamista lyhyellä aikavälillä.
• Suomi ei ole ollut naudanlihan osalta omavarainen 20 vuoteen.
• Lehmien määrä on laskenut jatkuvasti.
• Maidontuotannon ja naudanlihantuotannon kannattavuus on ollut pitkään heikko.
• Venäjän tuontikielto vuonna 2014 muutti markkinarakenteita.
• Kustannuskriisi 2021–2022 vauhditti tilojen lopettamista ja investointien vähenemistä.
• Maitotilojen keskikoko on kasvanut, ja investoinnit ovat kalliita ja rahoituksen saaminen on vaikeutunut viime vuosina.
• Kotieläintuottajia on syyllistetty ympäristöongelmista, mikä on vaikuttanut tuotannon lopettamisiin.
• Kotimainen tuotanto ei pysty lyhyellä aikavälillä vastaamaan viime vuonna kasvuun kääntyneeseen kysyntään.
• Jauhelihan kysyntää on lisätty hinnoittelun avulla.
• Tuotanto ei pysty reagoimaan nopeasti: nauta kasvaa noin 20 kuukautta, ja uuden navetan käyttöönotto vie 2–3 vuotta.
• EU:n tuottajahinnat naudassa ovat lihalajista riippuen nousseet elokuun lopulta noin 20 %. Samaan aikaan Suomessa tuottajahinnat ovat pysyneet lähes ennallaan (joissain lihalajeissa jopa laskeneet ja joissain nousua on enimmillään noin 5 prosenttia (lähde: Luke).
• Naudanlihaa saadaan sekä lypsylehmistä että pihvikarjasta. Naudanlihantuotannon kehitys seuraa vahvasti maidontuotannon kehitystä.
• Naudanlihan- ja maidontuotanto sopivat Suomen pohjoisiin olosuhteisiin, joissa nurmi kasvaa hyvin.

Johan Åberg
maatalousjohtaja
+358 20 413 2415
+358 40 523 3864

Juho Kyntäjä
asiantuntija, liha
nauta- ja lammasasiat, rehuasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta
+358 40 517 6972

Juha Lappalainen
tutkimuspäällikkö, maatalous
maatalouden tulo- ja rakennepolitiikka, EU:n ja kansalliset tuet, tilastot ja tutkimukset, maatalouspoliittinen aineisto
+358 20 413 2415
+358 40 546 6675
aiheet: lihantuotanto, naudanlihantuotanto, mtk mobiili, jauheliha