Metsien monitorointiasetus – mistä on kyse?

Metsien kannalta ehkä tällä hetkellä tärkein aloite liittyy metsien monitorointiin, eli siihen, millaista metsädataa komissio jatkossa keräisi Euroopan metsistä. Komissio julkaisi metsien monitorointiasetuksen marraskuussa 2023. Siitä asti lainsäädännöstä on neuvoteltu jäsenmaiden kesken sekä Euroopan parlamentissa.

Komission mukaan monitoroinnilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden metsätietoa ja niiden vertailua. Kaikilla jäsenmailla ei ole valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kaltaisia työkaluja metsädatan keräämiseen, ja komission mukaan tietoaukkoja metsien tilasta on saatava kurottua umpeen. Komissio toivoo, että parempi data parantaisi metsien tuhonkestävyyttä muuttuvassa ilmastossa ja mahdollistaisi luontoarvomarkkinoiden perustamisen. MTK on sama mieltä siitä, että laadukas tieto antaa edellytykset tasapainoiselle lainsäädännölle. Monitorointilainsäädännön toteutuksessa piilee kuitenkin monta koiraa haudattuna, minkä takia MTK ei kannata esitystä.

MTK:n huolenaiheet ja komission tavoitteet

Tunnemme komission motiivit jo pitkältä ajalta. Komission virkahenkilöt ovat todenneet, että he haluavat valvoa sitä, kuinka EU-lainsäädäntöä toimeenpannaan eri jäsenmaissa. Lisäksi he ovat toitottaneet, kuinka huonossa kunnossa Euroopan metsät ovat, ja kuinka ”luonnonläheistä metsätaloutta” tulisi lisätä. Lausunnot kuvastavat, mihin tarkoituksiin metsädataa tultaisiin mahdollisesti käyttämään. Usko siihen, että komissio haluaa auttaa datan keruussa vähemmän kehittyneitä maita ja samalla ojentaa jäsenmaille auttavan kätensä metsien kunnon parantamiseen, on matalalla tasolla. Epäilemme, että komissio pyrkii keräämään esityksellään mahdollisimman paljon yksityiskohtaista dataa jäsenmaiden metsistä, jakamaan sitä mahdollisimman avoimesti eri foorumeihin, sekä valmistelemaan sen pohjalta uutta metsiin liittyvää jatkosääntelyä.

Metsänomistajat ovat kohta puolentoista vuoden ajan analysoineet sitä, mitä seurauksia esityksestä voisi koitua. MTK:n arvioiden mukaan metsänomistajat eivät tarvitse metsädatan keräämiseen EU-tason kehikkoa, sillä metsänomistajilla on käytössään paljon kansallista dataa. MTK korostaa Suomen pitkää ja onnistunutta historiaa metsädatan kansallisessa keruussa. Suomesta ja muista maista raportoidaan jo nykyisellään paljon tietoa, joka on myös EU:n hyödynnettävissä. Sen tulisi riittää siihen, että komissio saa muodostettua yleiskuvan metsien kunnosta kussakin jäsenmaassa. Eikö juuri yleisten, maatason tietojen kerääminen tulisi olla komission tehtävä?

Kenelle metsädata kuuluu?

Komission lainsäädäntöehdotus nojaa pitkälti satelliittidataan. Samaan aikaan on tiedossa se, että satelliittidata on kansallisia maastomittauksia epätarkempaa eikä pelkästään niistä voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä eri maiden metsien käytöstä. Euroopan komissio toivoisi dataa hyvin yksityiskohtaisella tarkkuudella tarkoittaen metsätilaa tai -kuviota. Selvää on, ettei tällainen tarkkuus kuulu komission haltuun.

Monitorointilainsäädännön valmistelussa on puhuttu liian vähän siitä, kenelle metsädata oikeasti kuuluu. Se kuuluu metsänomistajille itselleen. Se, että komissio kerää satelliittikuvilla tietoa ja analysoi sitä ilman, että tiedämme mihin tarkoitukseen dataa tullaan käyttämään ja jatkojalostamaan, ei ole hyväksyttävää. Erityisesti nykyisessä globaalissa tilanteessa metsäomaisuuteen liittyvän tiedon ei tule olla avoimesti saatavilla. Myöskään se, että komissiolla olisi oikeus täydentää lainsäädäntöä niin kutsutuilla delegoiduilla säädöksillä, joihin jäsenmailla on vain vähän sananvaltaa, johtaisi suuriin riskeihin.

Vaikuttamistyö jatkuu

Vaikka EU:lla on sanomista metsiin liittyen muun muassa ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioiden kautta, tämä lainsäädäntö menee näitä paljon pidemmälle. Samaan aikaan, kun päättäjät haluaisivat valvonnan mahdollistavaa dataa käyttöönsä, metsänomistajat eivät tarvitse tätä lainsäädäntöä.

Suomalaiset metsänomistajat eivät ole yksin huoliensa kanssa. Moni jäsenmaa on nostanut samankaltaisia murheita esiin EU:n neuvottelupöydissä. Euroopan parlamentin jäsenet ovat onneksi sorvanneet esitystä parempaan suuntaan. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että asiasta tehdään lopullinen päätös. MTK tekee tiiviisti töitä sen eteen, ettei esitys tule vaarantamaan omaisuudensuojaa.

Maria Pohjala

asiantuntija, kansainväliset metsäasiat

+358 20 413 2387

+358 50 341 7614

aiheet: eu, kestävä metsätalous, metsien monitorointi