Maitovaliokunta Brysselissä 17.-19.3.2025

Takaisin Maitovaliokunta Brysselissä 17.-19.3.2025

Tiedote – Maito

Maitovaliokunta Brysselissä 17.-19.3.2025

28.03.2025

Maitomarkkinoiden näkymä on positiivinen, mutta kauppapolitiikka ja eläintaudit huolettavat. Maatalousvisiossa kotieläintuotannon merkitys EU:n maataloudelle tunnistetaan hyvin. Tuleva CAP ja sen rahoitus ovat merkittäviä asioita nyt komission valmistelutyössä. Nuorten saaminen alalle ja sukupolven vaihdosten haasteet ovat sektorin EU:n laajuinen haaste. Useiden tapaamisten myötä maitovaliokunta vei viestiä tarpeista tulevaan CAP:iin ja keräsi oppia EU:n päätöksenteosta ja maitoalan toimintaympäristöstä. Vaikuttamis- ja opintomatkan mahdollisti europarlamentaarikko Elsi Katainen ja mittavasta tapaamisohjelmasta on MTK:n Brysselin toimistoa kiittäminen.

Maatalousvisio ja CAP

Maitovaliokunta keskusteli maatalousvisiosta ja tarpeista tulevaan CAP:iin maatalouskomissaari Hansenin kabinetin jäsenen Haapaniemen kanssa. Muistio tapaamisesta tulee tänne: https://ec.europa.eu/transparencyinitiative/meetings/meeting.do?host=5f997a9c-c670-4a0f-975f-23d8bb1321a7

Myös Elsi Kataiselle ja hänen toimistolleen annettiin evästyksiä tulevaa CAP:a ajatellen.

Maitovaliokunta keskusteli maatalouspääosaston Suomi-desk virkamiehen Heidi Sanevuoren kanssa CAP strategiamuutoksista, joita valmistellaan nyt vuodelle 2026. Päätöksiä niistä tehdään alkukesällä. Maitovaliokunta vei viestiä Sanevuorelle MTK:n muutoslistalla olevista kolmesta maitosektorille tärkeästä muutostarpeesta.

Maitomarkkinat ja toimintaympäristö

Puolassa pienien maitotilojen ja pienien osuuskuntien menestyksen mahdollisuudet nähdään jatkossa heikkona, kertoi Agnieszka Maliszewska Cogecan varapuheenjohtaja. Rakennekehitys on välttämätöntä ja tärkeää. Tuotanto kasvaa Puolassa ja se perustuu strategiaan. Tuottajia tuetaan eri ohjelmien myötä mm. eläinten hyvinvointiin liittyen. Riittävät tukielementit kuitenkin uupuvat.

Copa-Cogecan asiantuntija Riccardo Pelani kertoi alustuksessaan EU:n maitomarkkinoiden vaikuttavan hyvältä. Huolta aiheuttavat eläintaudit ja geopolitiikka. Kotieläintuotannon hyväksyttävyyteen kohdistuu myös paineita. Maatalousvisiossa tunnistetaan hyvin kotieläintuotannon rooli. Pelani kertoi, että vaikuttamistyötä kuljetusasetuksen suhteen on nyt tehty pysyvien edustustojen suhteen.

ICOS Damien O’Reilly

Irlannissa on 17 000 maidontuottajaa ja keskikoko on 80-90 lehmää. Kiintiöiden poistuttua tuotantoa kasvatettiin merkittävästi ja ihan kaikkia vaikutuksia ei etukäteen riittävästi ajateltu, vaan aiheutui myös mm. ympäristöhaasteita. Nyt tilanne on tasapainoisempi eikä maitotulvaa ole. Markkinoinnissa hyödynnetään vapaana vihreällä nurmella käyskenteleviä lehmiä. 90 % tuottajista poi’ittaa kausittain. Irlannissa juodaan nestemaitoa edelleen ja 1200 maitotilaa on erikoistunut nestemaidontuotantoon, mutta numero on laskeva.

Irlannissa on vahva side tuottajien ja osuuskuntien kesken. Nyt tuottajahinta on suunnilleen 50 sentin tienoilla, mutta tuotantokustannukset ovat melko korkealla. Kannattavuustilanne on nyt melko hyvä, mutta markkinatilanne vaihtelee herkästi. Komission ehdotusta CMO:n muuttamisesta ei nähdä maitosektorin näkökulmasta tarpeellisena. Irlannista viedään yli 360 000 päätä karjaa ja elävien eläinten viennin arvo oli viime vuonna 340 miljoonaa euroa. Etenkin vasikoita viedään Espanjaan, Italiaan ja Alankomaihin. Alankomaiden ehdotuksella kieltää vasikoiden tuonti, tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Vasikat ovat yli kuukauden ikäisiä vietäessä.

Irlannille kauppa USA:n kanssa on hyvin merkittävää, etenkin lääkkeet ja kemikaalit. Trumpin ehdotuksista, esim. 200 % whiskille, ollaan hyvin huolissaan. Vuosittain viedään 23 000 tonnia KerryGold-voita USA:han.

Irlanti sai poikkeuksen nitraattidirektiiviin nurmeen perustuen. Mikäli veden laatu ei parane, komissio voi katsoa, että poikkeusta ei voida enää pitää. Maitosektorilla työskennellään nyt kovasti vesien laadun parantamiseksi. Irlannissa katsotaan, että poikkeus todella tarvitaan.

Sukupolvenvaihdosten vähyys on myös Irlannissa haaste. Haasteena on sekä uusien maitotilayrittäjien saaminen alalle, mutta myös osuuskuntiin. Maaseudun ihmisten eristäytyneisyys ja suuri työmäärä on ongelma ja vaikuttaa ihmisten henkiseen hyvinvointiin. On hienoa, että asiasta nykyään puhutaan ja asia on myös maatalouskomissaarin tiedossa.

Irlannin vientimenestyksen taustalla on puolittain valtiollinen organisaatio BoardBia, joka työskentelee ympäri maailman jatkuvasti vientikohteita etsien.

Carlos Martin Ovilo ja Krystian Keciek, komission maatalouspääosaston eläintuoteyksikkö

Maitomarkkinat ovat olleet viime vuosina melko vakaat. Eläintaudit aiheuttavat paljon huolta sektorille. Aiemmin markkina-asioista puhuttaessa ei puhuttu päästöistä tai ruokavaliosta, nyt ne ovat mukana vahvasti. Visiossa on mainittu vahvasti kotieläinsektori. Nyt täytyy löytää keinoja sektorin haasteiden ratkaisemiseen.

Maidolle ja maitotuotteille on hyvin vakaa kysyntä nyt ja tulevaisuudessa ja jopa kasvava kysyntä ja eurooppalaiset maitotuotteet ovat maailman parhaita. Toki on haasteita, kuten investoinnit ja rahoituksen saatavuus. Jokaiselle maitolitralle, jonka tuotatte, on kysyntää, Ovilo totesi. Harvalla muulla sektorilla on sama tilanne.

Nykyinen komissio ei ottane niin vahvasti kantaa ruokavaliokysymyksiin. Ympäristöstä pitää jatkossakin huolehtia ja lainsäädäntöä noudattaa, mutta nyt lähtökohta on tasapainoisempi.

Unkarin suu- ja sorkkatautitapaus huolettaa. Lintuinfluenssa on vaikuttanut monessa osavaltiossa USA:ssa tuotantoa alentavasti. Sinikielitauti puolestaan heikensi tuotantoa Euroopassa jo viime vuonna.

Komission Agri-food Data Portal https://agridata.ec.europa.eu/extensions/DataPortal/home.html

Danish Agriculture and Food council

Tanskassa kysyntä on pandemian jälkeen palautunut hyvin. Maitotilojen keskikoko Tanskassa on noin 230 lehmää ja tilat ovat myös tehokkaita. Kiinan ja USA:n tilanne huolestuttavat. Huolista huolimatta, tällä hetkellä markkinatilanne on hyvä ja maitosektorilla tehdään nyt hyvin rahaa.

Uusia markkinoita etsitään jatkuvasti ja järjestö tukee kauppaneuvotteluiden edistämistä. Arla on panostanut merkittävästi kestävyyden edistämiseen. Huolta on aiheuttanut, saadaanko panostuksille lisäarvoa. Pidemmällä aikavälillä näin näyttäisi tapahtuvan. Nyt huolena on, onko meillä riittävästi maitoa tulevaisuudessa, kun nuorilla ei ole varaa tilaa periä. Vaikuttaa siltä, että kuluttajat ovat alkaneet ymmärtämään paremmin kotieläintuotantoa. Tanskan maitosektorilla menee nyt oikein hyvin.

Tanskassa komission ehdotusta CMO:n muuttamisesta vastustetaan. Viljelijät ovat kiinnostuneita koko vuoden tuloksesta eikä maidon hinnan päivittäisestä tasosta niinkään.

CAP:sta tanskalaiset haluavat hyvin markkinaorientoituneen ja nyt on huolta herännyt, onko se menossa hyvään suuntaan. CAP:n ei haluta etenevän sosiaalipolitiikan suuntaan.

Tanskassa “vihreän sopimuksen/veron” järjestelmän pystyttäminen etenee, mutta vie aikaa. Mikäli järjestelmä toimii, sillä ei tule olemaan tuottajille kilpailukyvyn haittaavaa vaikutusta. Lisähintaa tuskin tälle työlle saadaan, mutta sillä saadaan lupa tuottaa.

Arlassa pohditaan ja tutkitaan myös regeneratiivisen viljelyn mahdollisuuksia. Arla on maailman suurin luomumeijeri. 12 % maidosta tanskassa on luomua. Luomu on ollut Tanskassa usein pitkään vastaus kestävyyshaasteisiin, nyt luomu on kuitenkin risteyksessä. Luomun haaste on, että se ei pysty vastaamaan ilmastohaasteeseen. Voi olla, että niin luomu kuin tavanomainen kehittyy kohti laatu

80 % tanskalaisesta maidosta päätyy vientiin juustoksi, voiksi ja jauheeksi. Arlalla on paljon teollisuusvientiä, mutta myös juustoja ja voita kv-markkinoiden kuluttajille. Toisilla meijereillä on lisäarvotuotteita kuluttajille.

Markkinaorientoituneempi CAP sisältäisi enemmän panostuksia investointirahoitukseen ja vihreän siirtymän rahoittamiseen. CAP:n tulisi pikkuhiljaa muuttua markkinalähtöisemmäksi. Tanskalaiset viljelijät näkevät itsensä liberaaleina ja markkinalähtöisinä yrittäjinä.