Maitovaliokunnassa esillä: maitomarkkinanäkymä positiivinen, CAP strategiamuutokset tärkeitä, vierihoito ja ennallistamisasetus

Takaisin Maitovaliokunnassa esillä: maitomarkkinanäkymä positiivinen, CAP strategiamuutokset tärkeitä, vierihoito ja ennallistamisasetus

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Maitovaliokunnassa esillä: maitomarkkinanäkymä positiivinen, CAP strategiamuutokset tärkeitä, vierihoito ja ennallistamisasetus

11.02.2025

EU:n maitomarkkinoilla tunnelma on vakaa ja positiivinen, todettiin maitovaliokunnan kokouksessa 11.2. Myös näkymä vuoteen 2035 on myönteinen maitotuotteiden kysynnän säilyessä vahvana ja tuotannon ollessa niukkaa. Ajankohtaisista edunvalvonta-asioista CAP strategiamuutokset ja vierihoito keskusteluttivat valiokuntaa. Ennallistamisasetuksen toimeenpano etenee kohti kansallista suunnitelmaa. Maitostrategiatyö aloitetaan, tavoitteena selkeä ja tiivis MTK:n strategiaan pohjaava paperi. Niko Hyppönen MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö aloitti valiokunnan liittoasiantuntijana innokkaasti.

EU:n maitomarkkinoilla tunnelma on vakaa ja positiivinen. Kulutus vaikuttaa olevan monessa jäsenmaassa vakaata ja EU:ssa tuotanto on monin paikoin kääntynyt kasvuun. Suomessa tilanne on päinvastainen. Viime vuonna tuotanto väheni 1,4 % ja Kantarin ennuste tälle vuodelle on -2 %. Epävarmuutta markkinatilanteeseen tuovat eläintaudit ja kauppa- sekä geopolitiikka. Mattio kertoi käynnistettävän maitostrategia työn pohjalle myös Euroopan komission laatiman keskipitkäaikavälin näkymästä maitosektorille. Vuosina 2024–2035 EU:n maidontuotannon ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan (-0,2 %). Lypsylehmien määrä vähenee ja tuottavuuden kehittyminen hidastuu hieman. Maidon kulutuksen odotetaan jatkavan kasvuaan, mutta hitaammalla tahdilla. Maailman laajuisesti kysyntä maitotuotteille kasvaa etenkin Lähi-idässä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa nähdään dynaamista kasvua. Raakamaidon hinnan komissio arvioi laskevan tämänhetkisistä huippuhinnoista, mutta kehittyvän sitten nousujohteisesti. EU:n niukka tarjonta, korkeat tuotantokustannukset, laatuun ja arvonlisään keskittyminen ovat positiivisesti hintaan vaikuttavia tekijöitä. Hintaa painavia tekijöitä ovat EU:n kansainvälinen kilpailukyky, mittakaavaetujen puute ja niukat marginaalit.

Seuraavan puolen vuoden aikana komissio antaa ehdotuksensa monivuotisesta rahoituskehyksestä ja tulevasta CAP:sta. Uuden komission kilpailukykytiekartta ja työohjelma on juuri julkaistu ja maatalouskomissaarin sadan päivän visiota odotellaan. Lisäksi odotetaan lakiehdotusta maatalouden yksinkertaistamiseen liittyen ja joulun alla komissio antoi jo ehdotuksensa markkinajärjestelyasetuksen muuttamisesta tuottajan aseman vahvistamiseksi. Ehdotuksen vaikutukset tuottajien ja osuuskuntien välisiin sopimuksiin Suomessa on selvityksen alla.

Ajankohtaisista edunvalvonta-asioista valiokuntaa keskusteluttivat eniten CAP strategiamuutokset vuodelle 2026 ja vierihoito. Kaikki maitovaliokunnan esittämät muutokset, lehmäpalkkion poikimavaateen tiukennus ja määrärahan nosto sekä investointituen ylärajan nosto, nähtiin edelleen hyvin tärkeinä ja edistettävinä asioina, vaikka nyt näyttää siltä, että muutokset eivät olisi etenemässä. Emän ja vasikan suhde on noussut keskusteluun eläinsuojelujärjestöjen kanssa ja toisinaan myös kuluttaja pinnassa/kansalaisten keskuudessa. Varsinaista määritelmää vierihoidosta ei ole ja käytäntöjä on monia ml. imettäjä lehmät. Valiokunnan keskustelussa kävi ilmi, että monilla tiloilla asiaa on mietitty ja joillakin jotakin sovellutusta myös kokeiltu. Valiokunnan jäsenille annettiin kotitehtäväksi kysellä yrittäjäkollegoilta kokemuksia vierihoidosta ja imettäjälehmistä.

Aloitettavan maitostrategiatyön pohjaksi toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kertoi MTK:n strategiatyöstä ja ajatuksistaan sektoristrategiaa koskien. Toimintaympäristöä on tärkeä tarkastella jatkuvasti ja sektorikohtaisen strategian tulisi olla pelkistetty ja tiivis pääpaperi, jota päivitetään, jotta se elää ajassa ja siihen työ voidaan pohjata. Sektorikohtaisen strategian pohjalla on MTK:n strategia. Kevään Maitovaltuuskunnan kokouksessa kerätään strategiaan syötteitä.

Ennallistamisasetuksen myötä laadittavasta kansallisesta ennallistamissuunnitelman tilanteesta alusti MTK:n luonnonsuojelusasioista vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen. Kansallinen ennallistamissuunnitelman luonnos on toimitettava komissiolle 1.9.2026 mennessä. MTK on ollut edunvalvonnassa erittäin aktiivinen koko prosessin ajan sekä Suomessa että EU-tasolla. Asetuksessa ennallistamisella tarkoitetaan luonnon tilan parantamista. Kansallisesti on ratkaisevaa millä tavoin luonnon tilaa lähdetään parantamaan ja eri indeksien tuloksiin vaikuttamaan. Maatalouden ekosysteemin ennallistamisartiklassa on indikaattoreita, joille tulee suunnitella toimet, joilla saavutetaan tyydytettävä taso. Mitä siis pitää maataloudessa tehdä, jotta esim. niittyperhosindeksi nousee? Asetuksen velvoitteet maatalouden turvemailla tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä tulee olla puolet turvemaista ennallistettu ja 1/3 osa vetettävä uudelleen. MTK katsoo, että Suomena on pyrittävä siihen, että keinot voivat olla moninaisia. Asetuksessa on myös joustoja, joilla voidaan maatalouden taakkaa keventää.

Maitovaltuuskunnan kevätkokous pidetään torstaina 20.3. klo 10–17 Sokos Hotel Flamingossa, Vantaalla.