Vierailu järjestettiin Sysmässä Matti Kivelän maitotilalla, jossa komissaari pääsi keskustelemaan nuorten tuottajien kanssa. Paikalla olivat tilan isäntä Matti Kivelä, maitotilallinen Aino Sallinen Savonlinnasta ja vilja- ja nurmisiementuottaja Juho Kantola Sysmästä. Keskusteluun osallistuivat myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, virkamiehiä maa- ja metsätalousministeriöstä sekä MTK:n hankepäällikkö Vikke Schildt.

Tavoitteena ymmärtää nuorten viljelijöiden arkea

Komissaari Hansen osoitti vilpitöntä kiinnostusta eri maiden maatalouden erityisolosuhteisiin ja etenkin nuorten viljelijöiden ajatuksiin maatalouden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Hän oli perehtynyt osallistujien taustoihin etukäteen ja varasi keskustelulle runsaasti aikaa – tilaisuus kesti peräti 2,5 tuntia ja sisälsi tilakierroksen, yhteisen lounaan ja lyhyen keskustelun median edustajien (Maaseudun Tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat ja Landsbygdens Folk) kanssa.

Vierailun ilmapiiri oli rento, mutta asiasisältö vahvasti painava. Hansenin vankka maataloustuntemus mahdollisti sen, että keskustelu pääsi syvälle juuri niihin kysymyksiin, jotka nuoria tuottajia tällä hetkellä mietityttävät.

Tilakierros herätti ajatuksia

Kierros alkoi tutustumisella tilan olosuhteisiin. Komissaarin seurue sonnustautui bioturvasyistä suojapukuihin ja kenkäsuojiin siirtyessään navettaan. Huomiota herättivät seinälle printatut lohkokartat, joista ilmeni, että tilakeskuksesta saattoi olla jopa 10 kilometrin matka pellolle ja väliin jäin vain metsää ja vesistöä. Lohkojen pieni keskikoko (2,08 ha), epäsäännölliset muodot ja metsien aiheuttama varjostus herättivät keskustelua.

Tilan tuotannosta tutustuttiin Valion Carbo CO₂ -laskelmiin, tuotoslukuihin ja maidon laadun mittareihin. Maitotilalla on tuotettu korkeimman laatuluokan maitoa yhtäjaksoisesti jo 32 vuoden ajan.

Navetan toimistossa käsiteltiin lypsyrobotiikkaa, eläinten terveyden seurantaa, rehustusta ja muuta kotimaisen tuotannon arkea. Ruokintapöydän äärellä keskustelu syveni investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin ja ilmastokysymyksiin.

Keskustelu jatkui riihessä – lounaalla hirvikeittoa ja karjalanpiirakoita

Tilakierroksen jälkeen siirryttiin tunnelmalliseen vanhaan riiheen, jossa tarjoiltiin lounaaksi hirvikeittoa, karjalanpiirakoita, paikallista leipää sekä Valion juustoa ja maitoa. Riiheen kokoontui lisää nuoria tuottajia, ja keskustelu jatkui vilkkaana ja monipuolisena.

Yksi keskustelun teemoista oli sukupolvenvaihdos, jossa nousivat esiin politiikan mahdollisuudet helpottaa nuorten pääsyä alalle. Hansen kertoi vierailleensa hiljattain Itävallassa, jossa nuorten viljelijöiden osuus on Euroopan suurimpia; Suomi sijoittuu kolmanneksi. Luopumistuki mainittiin useaan otteeseen, ja tilan isäntä kertoi olevansa yksi viimeisistä tuen saajista. Muiden nuorten tuottajien keski-ikä oli noin 26 vuotta, ja suurimmaksi esteeksi sukupolvenvaihdokselle koettiin se, että vanhemmat jäävät eläkkeelle varsin iäkkäinä.  

Maaseudun elinvoimaisuuteen liittyvässä keskustelussa nousi esiin huoli nuorten vähäisestä määrästä, heikentyvistä tukipalveluista ja erityisesti Itä-Suomen haasteista. Esimerkiksi pellon saatavuus ja palvelujen etäisyys vaikuttavat olennaisesti alueen elinvoimaan.  

Metsät, bioenergia ja kustannusrakenne puheenaiheina

Tuottajat toivat esiin metsätalouden merkityksen maatilojen taloudelle ja sen ylisukupolvisuuden sekä synergiaedut suhteessa maatalouteen. Biotalouden mahdollisuuksia käsiteltiin muun muassa bioenergian, lannasta saatavan kaasun ja Sysmä–Hartola-alueelle suunnitellun kaasulaitoksen näkökulmasta.

Hansen näki biotalouden mahdollisuudet paitsi maatilojen lisätulon lähteenä myös strategisena keinona vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja Venäjältä tuoduista lannoitteista. Suomen edustajat korostivat, että rahoituksen saatavuus on bioenergiahankkeiden toteutumiselle kriittistä, ja EU:lla tulisi olla keskeinen rooli niiden mahdollistamisessa. Myös kotimaan korkea kustannusrakenne ja tuotannon ilmastolliset haasteet nousivat keskusteluun. Tilusrakenne, viljankuivauksen kustannukset ja tuotantorakennusten soveltumattomuus vaativat erityishuomiota politiikassa.

Vasemmalta Anni Kivelä (tilan emäntä), Matti Kivelä, Sari Essayah, Aino Sallinen, Juho Kantola ja, Lasse Mäentalo (työskentelee Kivelän tilalla).

Eläinten hyvinvointi ja tuotannon tulevaisuus

Eläinten kuljetuksiin liittyen tuotiin esiin huolia muun muassa sääolosuhteiden, lämpötilarajojen ja kaluston soveltuvuuden osalta. Komissaarille kerrottiin suomalaisen kuljetuskaluston laadusta, kuten lämmityksestä ja eristyksestä.

Eläinten hyvinvoinnista keskusteltiin konkreettisten esimerkkien kautta. Tilalla pohdittiin muun muassa navetan ilmanvaihdon parantamista ja sitä, miten lypsyrobotti voi tekoälyn avulla tunnistaa sairaita eläimiä. Monella tilalla haluttaisiin lisätä laidunnusta, mikä ei kuitenkaan ole aina mahdollista rakennusten sijainnin vuoksi. Kivelä korosti, että politiikan tulisi tukea pitkäjänteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi kolmen robotin navetan investointi olisi jopa 2,5–3 miljoonaa euroa ja käyttöikä useita vuosikymmeniä.

Peltomaan saatavuus ja laatu olivat myös keskustelun kohteena. Esiin nousi vuokraviljelyn yleistyminen sekä huoli siitä, että vuokramaiden kasvukunnon parantamiseen ei ole riittäviä taloudellisia kannustimia.

Markkinoiden haasteista keskusteltaessa mainittiin erityisesti heikot vientiyhteydet, logistiikka, ns. osoitteettoman viljan ongelma sekä harrasteviljelyn vaikutus markkinoihin.

Vahva viesti kentältä komissaarille

Tapaamisessa olivat mukana nuorten viljelijöiden, Hansenin, Essayahin ja Schildtin lisäksi komissiosta Taru Haapaniemi ja Maxi Espeter sekä MMM:stä Pekka Pesonen, Minna-Mari Kaila ja Iina Mattila. EU-edustustosta mukana oli Kari Valonen.

Vierailu oli monipuolinen ja antoisa sekä nuorille tuottajille että komissaarille. Keskustelut olivat käytännönläheisiä, asiantuntevia ja paikoin hyvinkin syvällisiä. Hansenin kiinnostus, kuuntelunhalu ja perehtyneisyys jättivät osallistujille myönteisen vaikutelman. Suomessa viljelijät arvostavat, että heidän ääntään kuullaan myös EU-tasolla, ja tällä kertaa se todella kuului. Erityisesti nyt, kun tulevaisuuden linjaukset maataloudelle näyttävät lupaavilta myös kotieläintuotannon kannalta.

Vikke Schildt

hankepäällikkö, Tuovi-hanke

+358 20 413 2111

+358 50 465 3175

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: edunvalvonta, maaseutunuoret, maidontuotanto, mtk mobiili, maatalouskomissaari, nurmisiemen