Lausunto

Lausunto: Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat

06.03.2025

Valtioneuvoston kanslia

TK kiittää mahdollisuudesta osallistua TKI-politiikan ja toiminnan strategisten valintojen keskusteluun. Maa- ja metsätalous ovat Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä aloja, ja on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että TKI-järjestelmä tukee niiden kestävää kehitystä, kilpailukykyä ja uudistumista.


MTK:n huomiot ehdotettuihin valinta-aihioihin

TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu
MTK kannattaa innovaatioihin perustuvan riskinottokyvyn vahvistamista ja investointien houkuttelua erityisesti biotalouteen ja maatalousteknologioihin. On olennaista, että tutkimus- ja kehitysrahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, jotka edistävät maatalouden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Investointien houkuttelussa on keskeistä varmistaa, että suomalaisten maatilojen ja metsätalouden yritysten toimintaympäristö säilyy kilpailukykyisenä kansainvälisesti. MTK muistuttaa, että maatilat ovat pk-yrityksiä, joiden TKI-panostukset ovat rajallisia ilman riittävää ulkopuolista tukea. On tärkeää, että tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksella kannustetaan maatiloja ja maaseutuyrityksiä osallistumaan innovaatioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen.


Data ja datapohjainen arvonluonti
MTK tukee datapohjaisen arvonluonnin edistämistä maa- ja metsätaloudessa. Digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn käyttö mahdollistaa tuotantoprosessien optimoinnin, hiilensidonnan mittaamisen ja kestävyyden seurannan. On tärkeää, että datapohjainen kehitys tukee ensisijaisesti tuottajia ja maanomistajia, eikä johda tietojen yksipuoliseen hyödyntämiseen suurten toimijoiden eduksi. MTK esittää, että maatalous- ja metsädatalla tulisi olla selkeät omistus- ja hallintaperiaatteet, jotka varmistavat oikeudenmukaisen tiedon hyödyntämisen. Maa- ja metsätalouden pk-yritykset tarvitsevat erityistä tukea digitalisaation kehittämiseen, jotta datapohjainen arvonluonti voi toteutua kattavasti koko sektorilla.


Resilienssi
Suomalainen maa- ja metsätalous on avainasemassa kansallisen huoltovarmuuden ja kriisinsietokyvyn varmistamisessa. MTK:n näkemyksen mukaan TKI-politiikan tulisi vahvistaa maatalouden toimintaympäristön vakautta ja varautumista ääriolosuhteisiin, markkinahäiriöihin ja geopoliittisiin muutoksiin. Resilienssin edistämiseksi on tärkeää investoida innovaatioihin, jotka vahvistavat maaseudun infrastruktuuria, uusiutuvaa energiaa ja tuotantoprosessien itsenäisyyttä. AgriHubi-verkosto on esimerkki toimintamallista, joka tukee maatilojen osaamisen kehittämistä ja resilienssiä koulutuksen ja tutkimuksen keinoin.


Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus
Biotalouden murrosteknologiat ja kaksikäyttöratkaisut voivat tarjota merkittäviä mahdollisuuksia maatalouden, metsätalouden ja energiajärjestelmien kehittämiselle. Esimerkiksi maatalous- ja metsämaiden käyttö energian ja biomateriaalien tuotantoon voisi lisätä Suomen strategista omavaraisuutta. MTK tukee tutkimusta, joka yhdistää luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja teknologisen kehityksen turvallisuutta edistävillä tavoilla.


Terveys ja hyvinvointi
Maatalous- ja metsätalouden toimijoiden työhyvinvointi ja turvallisuus ovat keskeisiä tekijöitä alan kehittämisessä. MTK:n näkemyksen mukaan työhyvinvointia edistävät teknologiset innovaatiot, kuten 2/3 robotiikka, automatisoidut työvälineet ja ergonomiset ratkaisut, tulisi ottaa vahvemmin mukaan TKI-politiikan painopisteisiin. Samalla tulee kehittää koulutusta ja tukiverkostoja, jotka parantavat viljelijöiden ja metsänhoitajien henkistä ja fyysistä jaksamista.


Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
MTK painottaa, että maa- ja metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on keskeinen. Hiilensidontaratkaisut, metsien kestävä käyttö ja maaperän hiilivarantojen optimointi ovat esimerkkejä tutkimuksen ja innovaatioiden kehityskohteista. Lisäksi arktisen alueen maatalouden tutkimusta on vahvistettava, jotta voidaan kehittää toimintamalleja, jotka kestävät ilmasto-olosuhteiden muutokset ja edistävät Suomen elintarvikeomavaraisuutta.


Muita huomioon otettavia seikkoja TKI:n strategisissa valinnoissa:

Seuraavat MTK:n ehdotukset varmistavat, että maa- ja metsätalouden sekä biotalouden erityistarpeet tunnistetaan kansallisessa tutkimus- ja innovaatiotyössä. Lisäksi ne tukevat Suomen huoltovarmuutta, kestävää kasvua ja maaseudun elinvoimaisuutta. 

1. Maa- ja metsätalouden strateginen merkitys TKI-politiikassa
Nykyisessä TKI-politiikassa maa- ja metsätalous mainitaan biotalouden yhteydessä, mutta sen roolia huoltovarmuuden, resurssitehokkuuden ja elintarvikeomavaraisuuden näkökulmasta ei ole riittävästi tunnistettu. Maa- ja metsätalouden strateginen merkitys tulee nostaa selkeämmin esille osana kansallista TKI-järjestelmää. Tutkimuksen ja innovaatioiden on tuettava kotimaista ruoantuotantoa ja metsätaloutta, jotta voidaan varmistaa alan kilpailukyky ja resilienssi. Lisäksi on tärkeää, että maatilojen ja metsätalouden pienyritysten innovaatiohankkeet saavat riittävästi rahoitusta ja tukea kehitystyölleen.

2. TKI-rahoituksen kohdentaminen maaseudun ja maa- ja metsätalouden yrityksille
TKI-rahoitus keskittyy tällä hetkellä suuryrityksiin ja teknologiateollisuuteen, mikä jättää maaseudun yrittäjät ja pk-yritykset heikommalle asemalle. Maa- ja metsätalouden pk-yritysten tulee päästä paremmin TKI-rahoituksen piiriin. Tämä voidaan varmistaa erityisillä kohdennetuilla rahoitusmalleilla, jotka tukevat innovaatioita maataloudessa, metsätaloudessa ja muissa biotalouden sovelluksissa. Lisäksi käytännönläheiset innovaatiot, kuten kestävät viljelymenetelmät, peltodatan hyödyntäminen ja hiilen sidonta, tarvitsevat pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

3. Digitalisaation ja tekoälyn soveltaminen maa- ja metsätaloudessa
Digitalisaation merkitys tunnistetaan TKI-politiikassa, mutta maa- ja metsätalouden erityistarpeet eivät ole riittävästi mukana kansallisissa linjauksissa. Tekoälyn, koneoppimisen ja robotiikan kehittämistä on edistettävä maa- ja metsätaloudessa. Paikkatiedon hyödyntäminen ja datan hallinta ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi on varmistettava, että maatilojen ja metsätalouden datan omistajuus ja käyttöoikeudet säilyvät tuottajilla eivätkä siirry yksipuolisesti suuryritysten hallintaan.

4. Ilmastoratkaisujen ja kestävien tuotantotapojen tutkimus
Ilmastopolitiikassa keskitytään päästövähennyksiin, mutta maa- ja metsätalouden hiilensidonta ja uusiutuvan energian ratkaisut eivät ole riittävästi esillä TKI-politiikassa. Hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen tulee sisällyttää vahvemmin tutkimusohjelmiin. Kotimaisen biotalouden ja kiertotalouden kehittämiseen on varattava oma TKI-rahoituskanava. Lisäksi kestävän viljelyn menetelmät, eloperäisten maiden tutkimuksen ja maaperän hiilensidonnan tulee olla osa kansallisia tutkimusohjelmia.

5. Maatalouden ja energiantuotannon kytkentä osana huoltovarmuutta
Maatalouden energiariippuvuus fossiilisista polttoaineista on merkittävä haaste, mutta TKI-politiikassa ei ole suoraa painopistettä, joka tukisi maatalouden energiasiirtymää. Maatilojen uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta on edistettävä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avulla. Maatalousbiokaasun, aurinkoenergian ja energiatehokkuuden roolia tulee vahvistaa kansallisessa TKI-strategiassa. Lisäksi monikäyttöiset energiantuotantoratkaisut, kuten aurinko-, tuuli- ja biokaasulaitokset maatiloilla, voivat tukea Suomen energiavarmuutta ja maatalouden kilpailukykyä.

6. Työhyvinvoinnin ja resilienssin tukeminen maa- ja metsätaloudessa
Työhyvinvoinnin merkitys tunnistetaan TKI-politiikassa osana terveysinnovaatioita, mutta maa- ja metsätalouden erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii maatilayrittäjille ja metsänhoitajille suunnattuja teknologisia innovaatioita, kuten robotiikkaa ja automatisoituja ratkaisuja. Lisäksi psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen tulee kehittää konkreettisia toimenpiteitä. Ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen maa- ja metsätaloudessa on tärkeä osa työhyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä.

Johtopäätökset ja suositukset

MTK:n tavoitteiden parempi huomioiminen TKI-politiikassa edellyttää edellä mainittujen uusien teemojen ja painopisteiden lisäämistä. Maa- ja metsätalous ovat kriittisiä sektoreita huoltovarmuuden, ilmastopolitiikan, digitalisaation ja resurssitehokkuuden näkökulmasta. Näiden alojen kehittäminen vaatii kohdennettua tutkimus- ja innovaatiotukea, jotta voidaan varmistaa kestävä ja kilpailukykyinen tulevaisuus.

Ehdotetut toimenpiteet:
• Maa- ja metsätalous tulee tunnistaa omana strategisena painopistealueenaan TKI-politiikassa.
• TKI-rahoitus tulee kohdistaa myös pk-yrityksille ja maatiloille, jotta ne voivat osallistua innovaatioiden kehittämiseen.
• Digitalisaation, tekoälyn ja datan hallinnan ratkaisut on suunnattava ensisijaisesti tuottajien hyödyksi.
• Ilmastoratkaisuissa tulee painottaa hiilensidontaa, kestävää viljelyä ja metsänhoitoa.
• Työhyvinvointiin liittyvät teknologiset ja psykososiaaliset innovaatiot on sisällytettävä osaksi TKI-politiikkaa.
• Maatalouden ja energiantuotannon kytkentää on kehitettävä osana huoltovarmuutta ja kestävää energiataloutta. Näillä lisäyksillä TKI-politiikka tukisi nykyistä vahvemmin maa- ja metsätalouden kehitystä sekä vahvistaisi niiden asemaa osana Suomen kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta.

Helsingissä 6.3. 2025 MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Jyrki Wallin
toiminnanjohtaja

Susanna Aro
johtaja

aiheet: lausunto, tki-investoinnit