Lausunto

Lausunto Ramsar-kosteikkosopimuksen kansallisesta raportista

01.10.2024

Ympäristöministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiassa. MTK toteaa asiasta seuraavaa:


Kommentit kohtaan ”Section 2, A (five main achievements)”:

MTK pitää onnistumisiksi valittuja asioita perusteltuina valintoina. MTK muistuttaa kuitenkin, että myönteisiä asioita ovat olleet myös eri toimijoiden laatimat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuutta koskevat selvitykset ja tiekartat. Lisäksi MTK pitää hyvänä sitä, että kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon on mahdollista saada taloudellista tukea CAP:n kautta myös kaudella 2023–2027. Tätä voidaan myös pitää saavutuksena, sillä CAP:n rahoitusta olisi tarvetta ja halua hyödyntää yhä useampien tavoitteiden saavuttamiseen ilman, että käytettävissä olevat varat kuitenkaan kasvavat. Kommentit kohtaan ”Section 2, C (five priorities)”: MTK kiinnittää huomiota siihen, että prioriteetiksi nostettujen valuma-aluetasoisten ratkaisujen yhteydessä ei mainita maanomistajien välisen yhteistyön edistämistä. Maanomistajien rohkaiseminen mm. yhteisiin ennallistamishankkeisiin tarvitsee tuekseen konkreettisia esimerkkejä onnistumisista. Lisäksi MTK muistuttaa, että erilaisten toimien kohdentamista helpottava valuma-aluekohtainen suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelun yhteydessä on tärkeää miettiä myös toimien toteutuksen ja ylläpidon rahoitus.

MTK katsoo, että luontoarvomarkkinoiden kehittäminen olisi luonteva nosto yhdeksi prioriteetiksi. Valtiontalouden haasteet rajoittavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi käytettävissä olevia julkisia resursseja, mikä korostaa yksityisen rahoituksen tärkeyttä. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation ja muiden moninaisten luontotekojen edistämisessä toimivilla luontoarvomarkkinoilla on MTK:n näkemyksen mukaan ratkaiseva merkitys.

MTK toteaa, että ympäristön tilan parantamiseen liittyy monenlaisia tavoitteita ilmaston, vesien ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi monihyötyiset toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Näin ollen raporttiluonnoksessa esitetty kohta 3 on erityisen tärkeä. MTK muistuttaa, että parhaimmillaan yhteisten hyötyjen lisäksi toimenpiteitä ja hankkeita ym. suunniteltaessa ja toteutettaessa huomiota kiinnitetään myös mahdollisiin ristikkäisiin vaikutuksiin.


Kommentit kohtaan ”Section 3 (indicator questions)”:

Kohta 2.6. käsittelee kosteikkoja jäteveden puhdistuksessa. MTK kiinnittää huomiota lisätietokenttään kirjoitettuun selostukseen ja toteaa, että MTK:n näkemyksen mukaan metsien valumavesien ohjailua suoalueelle tai laskeutusaltaisiin ei voida pitää jätevesien käsittelynä, vaan kyse on valumavesien hallinasta. Monessa muussa maassa kosteikkoja käytetään osana yhteiskunnan jätevesien käsittelyprosessia.

MTK ehdottaa, että kohdan 3.3. esimerkkejä tarkennettaisiin mainitsemalla CAP:n strategisen suunnitelman mukaiset maatalouden ei-tuotannolliset investoinnit ja ympäristökorvauksen osana olevat kosteikkojen hoitosopimukset. Ei-tuotannollisten investointien tukea voi saada mm. kosteikkojen rakentamiseen ja turvepeltojen muuttamiseen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi. Hoitosopimuksen voi tehdä mm. kosteikko-, tulva- tai tulvapeltoalueiden hoidosta tai entiselle turvepellolle, suon kaltaiseksi alueeksi vetettävästä alueesta.

Kohtaan 4.2. voitaisiin lisätä myös maataloustukiin liittyvät ehdollisuuden vaatimukset, joista yksi on haitallisten vieraslajien torjunta. MTK toteaa, että maatalousmaalta on hukkakauran lisäksi torjuttava myös kaukasian-, persian- ja armenianjättiputkea. Tämä vähentää näiden kasvien leviämisriskiä läheisille kosteikkoalueille. Kosteikkojen hoitosopimuksiin voi sisältyä myös vieraslajien tehostettua torjuntaa.

MTK katsoo, että kohtaan 9.7. voitaisiin lisätä rakennettujen kosteikkojen yhdeksi lisätavoitteeksi vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen rinnalle ilmastonmuutoksen hillintä kosteikoksi muutetulla turvepellolla.

Kohdan 13.1. osalta MTK:lle on epäselvää, miksi vastaukseksi on kaikkien toimialojen osalta valittu ”D = Planned”. Maa- ja metsätalouden osalta sopivin valinta olisi ”A = Yes”, sillä vaikka kehittämistarpeita on edelleen, kosteikkoihin vaikuttavan toiminnan kestävyyden parantamiseksi on tehty toimia jo pitkään. Näin ollen ”D = Planned” ei ole sopivin valinta kuvaamaan nykytilannetta, vaan kyseinen vastausvaihtoehto antaa siitä puutteellisen ja tarpeettoman negatiivisen käsityksen. MTK yhtyy lisätietokentässä esitettyihin huomioihin jatkuvasta kehittämistarpeesta, mutta kehottaa silti harkitsemaan vastausvaihtoehdon muuttamista.

Helsingissä 1.10.2024

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Anna-Rosa Asikainen
juristi, luonnonsuojelu

Leena Kristeri
elinvoimajohtaja

aiheet: lausunto, ramsar-kosteikkosopimus