Lausunto

MTK lausunto 1) Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi jakeluvelvoitteen joustomekanismista sekä 2) luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maankäyttösektorin toimien voimaantulosta

17.03.2025

Työ- ja elinkeinoministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua jakeluvelvoitteen joustomekanismin toimeenpanevista valtioneuvoston asetusluonnoksista. MTK:n näkemyksen mukaan jakeluvelvoitteen joustomekanismi on tarpeellinen ja tervetullut osa kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamiseksi kustannustehokkaalla tavalla ja markkinavetoisten kysyntäkannustimien synnyttämiseksi myös maankäyttösektorin ilmastotoimille. MTK pitää 1§ esitettyä keinovalikoima listaa riittävän kattavana mahdollistamaan jakeluvelvoitteen joustomekanismilla tavoitellut asiat.

Tekniset parannusehdotukset asetusluonnoksiin

MTK ehdottaa, että mikäli toiminnanharjoittajalla on käytössään sertifiointijärjestelmä, joka vastaa §1, §2 kohtien 7-12, §3, §4, §5, §6 ja §14 vaatimuksiin, riittäisi kolmannen osapuolen todentajan todentaa vain kyseisen sertifikaatin käyttö ja siinä käytettävän standardin asianmukaisuus. Asialla on erittäin merkittävä vaikutus todennusketjusta muodostuviin kustannuksiin, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa todellisen markkinoille tulon esteen. MTK:n käsityksen mukaan menettely vastaisi nestemäisten biopolttoaineiden todennusmenettelyä, jolloin näiltä osin kilpailuneutraliteetti eri menetelmien välillä jakelijan toiminnassa toteutuisi, eikä todennusmenettelystä suoraan seuraisi syrjiviä rakenteita. MTK:n näkemyksen mukaan esitettyä vaihtoehtoa ei ole arvioitu asetusluonnoksessa. Esitetty menettelytapa tulisi kirjata asetukseen hyväksytyksi menettelytavaksi, että Energiavirasto voi valvovana viranomaisena menettelyn hyväksyä.

Valtioneuvoston asetusluonnos esittää, että todentaja on akkreditoitava ISO 17029 -standardin mukaisesti. FINAS-akkreditointi asettaa todentajille riittävän tason. Tätä kautta varmistuu esim. se, ettei kansallisesti aleta keksiä omia toimintatapoja ja pysytään mukana kansainvälisessä kehityksessä. MTK kantaa kuitenkin huolta akkreditoitujen todentajien vähäisestä määrästä, osaamisesta, toimintakyvystä ja kokemuksen puutteesta asetuksen soveltamisalalla, toiminnan ollessa uutta. MTK ennakoi, että todentamiskustannukset voivat nousta hyvin merkittävään rooliin yksittäiselle toiminnanharjoittajalle koko tuotannon arvo huomioiden. Pahimmillaan ne voivat muodostaa markkinoille tulon esteen. Akkreditointikustannuksia on esitetty: FINAS-Akkreditointipalvelu hinnasto_fi. Erityisesti kumuloituvat kustannukset voivat olla haitallisia tarjonnan synnyttämisessä, jos toiminnanharjoittaja haluaa akkreditoida useampia tai uuden joustomekanismitoimen. Tämä menettely on todennäköinen, koska toiminnanharjoittajat haluavat hajauttaa riskiä. Osaltaan todentamiskustannuksia voitaisiin hillitä MTK:n edellä esittämällä tavalla.

MTK pitää §13 esitettyä ryhmätodennuksen mahdollisuutta erittäin tärkeänä. Vaatii kuitenkin selkeyttämistä mitä asetuksessa tarkoitetaan ryhmän yksiköllä? Ilmeisesti sillä tarkoitetaan järjestelmään sitoutunutta toiminnanharjoittajaa ja hänen hallinnoimaansa resurssia, eikä esimerkiksi yksittäistä tuotettua ilmastoyksikköä? Jälkimmäisessä tapauksessa ryhmätodennuksen perusajatus ei toteutuisi ja järjestelmä kaatuisi todentamiskustannuksiin. Pykälässä ehdotettu neliöjuureen perustuva otos on raskas otos, vaikka sillä tarkoitettaisiin toiminnanharjoittajaa ja hänen hallinnoimaansa resurssia. Otoksen raskaus korostuu tilanteissa, jossa hanke koostuu lukuisista pienistä päästövähenemistä ja poistumien lisäyksistä. Muistio selventää asiaa, mutta pelkästä asetustekstistä yksikön luonne ei välttämättä tule ilmi.

Valtioneuvoston asetusluonnoksen 8§ ilmoitusvelvollisuuden määräaikoja MTK pitää ylimitoitetun kireinä ottaen huomioon tuotantoketjujen luonteen. Esimerkiksi metsätuhon ollessa kyseessä, tuho havaitaan tyypillisesti maanomistajan tai muun toimijan suorittamassa maastotarkastuksessa tai muussa metsätuhoseurannassa, jonka jälkeen alkavat tuhon tarkkailun, rajaamisen ja hallintaan saamisen toimenpiteet. Nämä toimenpiteet eivät ole suoritettavissa asetuksessa määritellyissä yhden kuukauden määräajoissa. Tuhon määrän kvantifioiminen on välttämätöntä, että kumoutumisriskireserviä voidaan käyttää asetuksessa tavoitellulla tavalla. Määrän selville saaminen kestää 3-18kk havainnon tekemisestä alkaen. MTK esittää, että joko asetuksen määräaikoja pidennetään olennaisesti (vähintään 12-18kk) tai sitten hyväksytään menettely, jossa tuotantoketju hoitaa tuhot omana tietonaan ja jakelija informoi valvontaviranomaista tuhon havainnosta, korjaavista toimenpiteistä ja määrästä vasta kun korjaavat toimenpiteet on toteutettu. Pelkkä raportointi sinänsä pitäisi onnistua esitetyssä 30vrk määräajassa.

MTK pitää kumoutumisriskireservin muodostamisen periaatteita ja vastuita selkeinä ja onnistuneina. Jakelijan mahdollisuus hyödyntää palautetut yksiköt tulevassa velvoitteessaan säilyttäen tuotettujen yksiköiden arvon ja siten kannustaa tuotantoketjua välttämään kumoutumisia koko tuotannon osalta.

MTK pitää asetusluonnoksen ratkaisua pysyvyysvaateiden osalta onnistuneena ja käytännössä myös joulukuussa 2024 voimaan astuneen EU asetuksen 2024/3012 kanssa yhteensopivana.

Jakeluvelvoitteen joustomekanismin maankäyttösektoria koskeva osa on ajateltu saattaa voimaan erillisellä valtioneuvoston asetuksella. MTK kiirehtii voimaantuloa kevään 2025 aikana, että maankäyttösektorilla tapahtuvat toimenpiteet voidaan aloittaa mahdollisimman ripeästi ja että jakelijat voivat syntynyttä tuotantoa hyödyntää velvoitteissaan mahdollisimman nopeasti.

Lopuksi MTK toteaa, että teknisestä vaativuudestaan huolimatta, MTK:n esittämillä muutoksilla valtioneuvoston asetuksesta voi saada uskottavan ja toimivan työkalun jakeluvelvoitteen joustomekanismin toimeenpanemiseksi. Vielä luonnoksena esitetyssä muodossaan asetus ei kaikilta osin toimi.

Helsingissä 17.3.2025

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Anssi Kainulainen
Energia-asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: maankäyttösektori, lausunto, jakeluvelvoite