Laskiainen herkuttaa, ilahduttaa ja ennustaa satoa – talven keskellä versoo toivo

Takaisin Laskiainen herkuttaa, ilahduttaa ja ennustaa satoa – talven keskellä versoo toivo

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Laskiainen herkuttaa, ilahduttaa ja ennustaa satoa – talven keskellä versoo toivo

21.02.2025

Kristillisessä perinteessä laskiaisesta alkaa paaston aika, joka päättyy pääsiäiseen. Tulevan paaston vuoksi laskiaiseen liitetäänkin tuhdit ruuat, ilonpito ja riemukas talviulkoilu. Vaikka laskiaista vietetään viljelysmaiden ollessa vielä lumihunnun alla, moni laskiaisperinne liittyy maatalouteen ja tulevaan kasvukauteen. Laskiaisen aikaan hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä sekä tulevaa satokautta.

Laskiaisen herkut syntyvät kotimaisista raaka-aineista – keittoa, pullaa ja talven makuja

Laskiaiseen kuuluu perinteisesti monenlaisia herkkuja: laskiaispullia, täyteläisiä keittoja, nuotiolla paistettua makkaraa ja höyryävää kaakaota. Juhlavamman illanvieton kruunaa blinipannukakku runsailla täytteillä.

Kotimaiset raaka-aineet tarjoavat loistavan pohjan monipuolisille laskiaisruuille, ja vaikka luonto vielä lepää lumen alla, varastojuureksista ja kotimaisista tuotteista syntyy herkullisia makuja, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Laskiaisen klassikko on tietenkin hernekeitto, joka valmistuu edullisesti kotimaisista kuivatuista herneistä. Herne on perinteinen suomalainen viljelykasvi ja erinomainen proteiinin lähde. Perinteinen possunpotka tuo keittoon täyteläisyyttä, mutta runsailla varastojuureksilla – kuten porkkanalla, lantulla ja sipulilla – saa aikaan maukkaan kasvisversion.

Hernekeittoa kannattaa valmistaa reilusti, sillä se vain paranee lämmitettäessä ja sopii hyvin pakastettavaksi, Siivonen vinkkaa.

Laskiaispöydän makea päätös on tietysti laskiaispulla. Pehmeän pullan väliin sopivat kotimaiset marjat, hillot ja kuohkea kermavaahto. Vaihtelua täytteisiin saa esimerkiksi maustetuilla rahkoilla tai tuorejuustolla. Sirkkalehtimerkki ja Hyvää Suomesta -merkki auttavat tunnistamaan kotimaiset raaka-aineet helposti.

Laskiaispulla on monen suosikki, ja täytteissä voi hyvin käyttää luovuutta. Kotimainen hillo ja tuoreet marjat tuovat pullaan raikkautta ja aitoa makua – se on herkku, joka maistuu kaikenikäisille, Siivonen sanoo.

Tiesitkö, että:

Laskiaisena syötiin perinteisesti rasvaista ruokaa, mutta rasvaa ei saanut nuolla sormista. Uskomuksen mukaan sormien nuoleminen saattoi tarkoittaa, että kesällä sirppi viiltää sormeen. Jos rasva sen sijaan kului itsestään pois, se takasi hyvän viikatteenkäsittelytaidon.
Talvihuvit, kuten pulkkamäki, ovat olleet osa suomalaista laskiaista. Mäessä huudettiin toiveita hyvästä sadosta: "Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia."
Mitä pidemmälle pulkka luisti, sitä parempaa pellavasatoa uskottiin olevan luvassa.
Laskiaisena saunoessa piti olla hiljaa, jotta itikat eivät kiusaisi ihmisiä tai karjaa seuraavana kesänä.

Laskiainen vuonna 2025: laskiaissunnuntai on 2.3. ja laskiaistiistai 4.3.

Jos menokenkä maalle vipattaa tai pulkka kutsuu, suuntaa maalle: https://matkamaalle.fi/

Laskiaisen kotimaiset herkut:
Perinteinen hernekeitto: https://www.mtk.fi/-/hernekeitto
Laskiaispullat: https://www.mtk.fi/-/laskiaispullat_juureen
Blinipannukakku lisukkeineen: https://www.mtk.fi/-/blinipannukakku

Lisätiedot: Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802