Kunta- aluepäättäjät päättävät yhteisten rahojen käytöstä. Julkisten hankintojen arvo nousee miljardeihin vuodessa, ja sillä on väliä, mistä nämä hankinnat tehdään. Tuetaanko paikallista elinvoimaa vai valitaanko vain halvimmalla saatavia tuotteita ja palveluita, jotka eivät täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia?

On järkevää ohjata suuria rahavirtoja oman alueen elinvoimaisuuden edistämiseen. Ruokaketju tarjoaa Suomessa työtä 320 000 ammattilaiselle, eli 12 % kaikesta työllisestä työvoimasta. Ketju alkaa maanviljelijästä. Paikallisen tuotannon tukemisella on myös laajempi merkitys: tukemalla suomalaista tuotantoa taataan korkea ruuan omavaraisuusaste ja suomalaisten ruokaturva.

Aktiivinen ja yrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka on keskeinen osa kunnan strategista kehittämistä. Elinkeinopolitiikalla vaikutetaan yritysten toimintamahdollisuuksiin, investointeihin ja taloudelliseen kilpailukykyyn, työllisyyteen ja asukkaiden hyvinvointiin. 

Maa- ja metsätalous sekä maaseudun muu yritystoiminta ovat merkittäviä toimialoja erittäin monessa kunnassa. Kunta voi omalla elinkeinopolitiikallaan tukea monin tavoin alueensa yritystoimintaa ja olla näin edistämässä taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkojen syntymistä alueellaan.

Lähes jokainen kunta on metsänomistaja

Lähes jokainen kunta (98 %) on metsänomistaja. Kuntien omistamien metsien taloudellinen arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Metsänomistajina kunnat voivat harjoittaa aktiivista metsienhoitoa. Luonnonvarojen kokonaisvaltaisen kestävyyden edistämiseksi on hyvä laatia kuntaan metsäsuunnitelma, joka kattaa kunnan omistamien metsien käytön ja tavoitteet.

Terveet metsät sitovat hiiltä ja varmistavat raaka-aineen saannin alueen teollisuudelle ja esimerkiksi kunnan lämmön tuotantoon. Luonteva kumppani kuntien metsien hoitoon on alueen oma metsänhoitoyhdistys.

Kunta voi kannustaa myös oman alueensa metsänomistajia aktiiviseen metsätalouteen esimerkiksi liittämällä metsiään yhteismetsään yhdessä alueen metsänomistajien kanssa.

Kunnilla on iso rooli oman alueensa alueidenkäytön suunnittelussa sekä kaavoituksessa. Tämän takia kuntapäättäjillä on suuri valta ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan maankäyttöön. Kaavoittamista koskeva lainsäädäntö antaa tietyt reunaehdot alueidenkäytön suunnittelulle, mutta jättää samalla paljon kuntien omaan harkintavaltaan. 

Onnistuessaan kaavoitus tukee elinkeinojen kehittymistä. Kaavoitus on järeä ja jokseenkin joustamaton työkalu, joten epäonnistuessaan kaavoitus voi jarruttaa alueen kehitystä pitkäksi aikaa. 

Kunnassa tulee olla kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys, joka mahdollistaa kunnan maantieteellisten vahvuuksien hyödyntämisen. Rakennusjärjestyksessä kunta voi määrittää esimerkiksi asemakaava-alueen ulkopuolisen rakennuspaikan pinta-alavaatimuksista, rantarakentamisen minimietäisyyksistä ja maatilarakentamisen tai muun rakentamisoikeuden ehdoista. Rakennusjärjestyksellä voidaan säädellä myös rakentamisen soveltumista ympäristöön, olipa kyse vesihuoltoon, jätevesien käsittelyyn, piha-aitojen korkeuksien tai mainostaulujen sijoittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Yhä useamman kunnan rakennusjärjestyksellä säädellään myös tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen periaatteista.

Puurakentamisella on useita hyötyjä ja sitä kannattaakin suosia kunnan rakennushankkeissa. Puu on uusiutuva ja usein paikallinen raaka-aine ja edistää taloutta monin tavoin. Puurakentaminen luo työpaikkoja paikalliseen ketjuun metsästä rakentamiseen. Sen hiilijalanjälki on pieni ja se sitoo hiiltä pitkäkestoisesti. Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Puu on lisäksi terveellinen rakennusmateriaali ja edistää rakennusten käyttäjien hyvinvointia.

• Katso koko kuntavaaliohjelma

Tiina Perho

johdon erityisavustaja

johtoryhmän ja johtokunnan sihteeri

+358 20 413 2334

+358 50 074 1532

aiheet: kuntavaalit