Hamppu – unohdettu superkasvi, joka voi mullistaa viljelyn

Takaisin Hamppu – unohdettu superkasvi, joka voi mullistaa viljelyn

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Hamppu – unohdettu superkasvi, joka voi mullistaa viljelyn

11.03.2025

Hamppu on yksi Suomen aliarvostetuimmista viljelykasveista, vaikka sillä on valtava potentiaali. Tiesitkö, että hamppu kasvaa ilman torjunta-aineita, parantaa maaperää ja sitoo hiiltä tehokkaammin kuin monet metsät? Tai että Suomessa tuotetun hampun proteiinikoostumus on lähes täydellinen ihmiselle?

Silti hampun viljelyala on yhä vain noin 3 000 hehtaaria – murto-osa esimerkiksi rapsin viljelyalasta. Suurin syy? Tiukka lainsäädäntö, joka rajaa käytettävissä olevien lajikkeiden määrää ja vaikeuttaa teollista kehitystä.

Mutta muutos voi olla tulossa. Hampun kysyntä elintarvike-, tekstiili- ja rakennusteollisuudessa kasvaa, ja uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Ehkä hamppu on seuraava suuri suomalainen menestystarina?

Hampun viljelyn edut ja haasteet

Hamppu tunnetaan nopeakasvuisuudestaan ja syvästä juuristostaan, jotka parantavat maan rakennetta ja vähentävät eroosiota. Se on myös tehokas hiilensitoja ja sopii erinomaisesti viljelykiertoon edistäen seuraavien kasvien satoja.

Hamppu tuo kaivattua monipuolisuutta kasviperäisten raaka-aineiden valikoimaan. Siitä saadaan elintarvikkeita, rehua, kosmetiikkaa ja kuitua sekä samalla vahvistetaan maaperää tulevia satokausia varten. Hamppu edistää luonnon monimuotoisuutta, ja sen maahan jäävä runsas kasvimassa parantaa maan rakennetta seuraaville viljelykasveille.

Haasteena hampun viljelyssä ovat kuitenkin lainsäädännön rajoitukset. THC-pitoisuuden (tetrahydrokannabinoli) on pysyttävä alle 0,2 %, mikä kaventaa lajikevalikoimaa. Käytännössä Suomessa viljellään pääasiassa Finola-lajiketta.

Hampun tulevaisuuden näkymät

Kiinnostus hampun viljelyyn kasvaa sen monipuolisten käyttömahdollisuuksien ansiosta. Hamppua voidaan hyödyntää elintarvike-, tekstiili- ja rakennusteollisuudessa, ja uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti. Maa- ja metsätalousministeriö tukee hankkeita, joissa hampun käyttöä testataan innovatiivisissa ratkaisuissa.

Hamppulajikkeet Suomessa – kaksi pääryhmää viljelyssä

Öljyhamppu
Öljyhamppua viljellään sen siementen vuoksi, joista puristetaan hamppuöljyä elintarvike- ja kosmetiikkakäyttöön. Siemenistä valmistetaan myös hamppuproteiinia, joka on suosittu kasvipohjainen proteiininlähde. Viljelyala on n. 1000 ha.
Kuituhamppu
Kuituhampun varsista saatavaa kuitua hyödynnetään muun muassa tekstiileissä, komposiittimateriaaleissa ja rakennusteollisuudessa. Kuituhampun viljelyala Suomessa on kasvanut teollisen jalostuksen lisääntyessä, ollen nyt n.2000 hehtaaria.

Hamppu on ekologinen viljelykasvi ja kestävän kehityksen mahdollistaja.

Hamppu – Cannabis sativa:
Perinteikäs kasvi: Käytetty vuosisatojen ajan kangaskuituihin, köysiin ja öljyksi. Ensimmäiset merkit sen viljelystä ulottuvat varhaiseen neoliittiseen kivikauteen, noin vuoteen 4800 eaa.
Viljelyala Suomessa: Noin 3 000 ha (2024).
Sato: Yksivuotinen kasvi, keskisato 600–1000 kg/ha.
Lajikkeet: EU sallii vain THC-pitoisuudeltaan alle 0,2 % lajikkeet. Suomessa yleisin lajike on Finola.
Käyttökohteet: Elintarvikkeet (öljy, proteiini) ja teollisuus (komposiitit, rakentaminen).