Bryssel-agenda: Maatalousvisio
Artikkeli – Kansainvälinen toiminta
Bryssel-agenda: Maatalousvisio
05.03.2025
Maatalousvisio vuoteen 2040 asettaa askelmerkit seuraavalle CAP-uudistukselle. Komission puheenjohtaja von der Leyen lupasi uudelleenvalintansa yhteydessä, että komissio julkaisee maatalousvision kautensa alussa, ensimmäisen sadan päivän aikana. Tämä visio toimii tiedonantona tulevasta maatalouspolitiikasta vuosille 2028-2034. Vision perustana on Euroopan maatalouden tulevaisuuden strategisen dialogin raportti, joka julkaistiin syyskuussa 2024.

Komission maatalousvision tavoitteena on luoda houkutteleva, kilpailukykyinen, tulevaisuuteen suuntautunut ja oikeudenmukainen maatalous- ja elintarvikejärjestelmä, joka kattaa myös reuna-alueet. Vision keskeisiä elementtejä ovat tulojen ennustettavuus, reilu ja toimiva ruokaketju sekä ekosysteemipalveluiden palkitseminen.
Keskeinen osa-alue on houkutteleva ja oikeudenmukainen sektori. Tavoitteena on tarjota reilumpi ja paremmin kohdennettu julkinen tuki viljelijöille, jotka aktiivisesti edistävät ruokaturvaa, taloudellista elinvoimaisuutta ja ympäristön säilymistä. Viljelijöiden markkina-asemaa pyritään parantamaan UTP-direktiivin kehittämisen kautta. Erityistä tukea suunnataan nuorille ja uusille viljelijöille sekä viljelijöille, jotka toimivat haastavilla alueilla.
Yksinkertaistempi ja kohdennetumpi CAP
Tuleva CAP tukee viljelijöiden tuloja, edistää kestävää maataloutta ja varmistaa maatalouden houkuttelevuuden tuleville sukupolville. CAP tulee olemaan yksinkertaisempi ja kohdennetumpi, tukien kunnianhimoista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa EU:n maatalouspolitiikkaa. Julkinen tuki kohdennetaan enemmän viljelijöille, jotka aktiivisesti edistävät elintarviketurvaa, maatilojen taloudellista elinvoimaisuutta ja ympäristön säilyttämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään viljelijöihin, jotka toimivat luonnonhaitta-alueilla, nuoriin ja uusiin viljelijöihin sekä sekatiloihin. Investointituet sekä kriisi- ja riskienhallintavälineet ovat keskeisiä elementtejä uudessa maatalouspolitiikassa. Viljelijöille annetaan enemmän joustavuutta suunnitella viljelykäytäntöjä, ja innovaatiot ja yrittäjyys viljelijöiden keskuudessa ovat tärkeitä. Tuen degressiivisyyttä ja enimmäismäärää harkitaan, ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuudet.
Kilpailukyky ja kestävyys
Toinen keskeinen osa-alue on kilpailukykyinen ja kestävä sektori. EU:n ruokasuvereniteettia pyritään parantamaan vähentämällä riippuvuutta tuontipanoksista, ja komissio kehittää suunnitelman EU:n proteiinijärjestelmän omavaraisuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Kestävä kotieläintuotanto on ratkaisevan tärkeää EU:n taloudelle ja maaseutualueiden elinvoimaisuudelle. EU pyrkii vahvistamaan globaaleja standardeja kasvien suojeluaineiden ja eläinten hyvinvoinnin osalta, ja komissio varmistaa, että EU:ssa kiellettyjä vaarallisimpia torjunta-aineita ei sallita takaisin EU:hun tuontituotteiden kautta. Eläinten hyvinvointistandardit sovelletaan sekä EU:ssa tuotetuille että tuontituotteille.
EU:n tulevan laajentumisen osalta todetaan, että se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Laajentuminen voi vahvistaa EU:n resilienssiä, sillä tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa tuotanto- ja vientikapasiteettia sekä nykyisissä että tulevissa jäsenvaltioissa. Tämä vahvistaa EU:n strategista autonomiaa ja painoarvoa globaalissa maatalous- ja elintarvikekaupassa. Haasteita kuitenkin on, erityisesti EU:n viljelijöiden kannalta. On tärkeää valmistautua ja tehokkaasti vastata näihin haasteisiin, jotta voidaan hyödyntää laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet.
Maatalousvisio MTK:n näkökulmasta
MTK:n analyysin mukaan komission maatalousvisio sisältää monia odotettuja asioita ja korostaa kotieläintuotannon olennaista roolia sekä nuoriin ja investointeihin panostamista. Suorien tukien tulovaikutusta ja luonnonhaittakorvauksen toimivuutta korostetaan. Kasvinsuojeluaineiden ja eläinten hyvinvointivaatimusten tiukka linja ulottuu myös tuontielintarvikkeisiin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen riskienhallinnan kautta on vahvasti maatalouden agendalla. Monivuotinen rahoituskehys (MFF) on olennainen, ja niukkuuden vallitessa investointeihin panostetaan aiempaa enemmän tulotukien kustannuksella.
MTK:n analyysin mukaan visiossa ei ole juurikaan huonoja tai ei-kannatettavia asioita. Kaikki MTK:n ennakkovaikuttamistavoitteet löytyvät visiosta:
Yhteinen maatalouspolitiikka varmistaa tulevaisuuden ruokaturvan ja edistää kestävää siirtymää:
-
Vahva, yksinkertainen ja ymmärrettävä politiikka vahvalla budjetilla tukee älykästä maataloutta kamppailussa ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan
-
Strategisen omavaraisuuden parantaminen ja tuotannontekijöiden saatavuuden turvaaminen kaikilla tasoilla koko EU:ssa
-
Viljelijöiden markkina- ja neuvotteluaseman parantaminen ruokaketjussa
-
Nuorten yrittäjien alalle tulo ja elinkeinon kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen
-
Politiikkakoherenssi maa- ja metsätaloudessa ja maaseudun yritystoiminnassa
MTK:n top 10 tavoitteet:
-
Tuotantoon sidotut tuet vähintään nykyisellä tasolla ovat ratkaisevan tärkeitä tuotannon ylläpitämiseksi haastavammilla alueilla ja tietyillä sektoreilla.
-
Koko Suomea kattava ANC (luonnonhaitta-alueet) -toimenpide on äärimmäisen tärkeä, jotta maata ei hylätä ja jotta se edistää positiivisesti biologista monimuotoisuutta ja työpaikkoja maaseutualueilla.
-
Toisen pilarin säilyttäminen vahvana tulosperusteisena politiikkavälineenä on tarpeen, koska ensimmäinen pilari perustuu historialliseen tuotantoon eikä siksi ole kaikilta osin oikeudenmukainen.
-
Osarahoitusmahdollisuudet on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
-
CAP:n täydentäminen kansallisella tuella koko maassa on olennaista Suomen maataloudelle myös vuoden 2027 jälkeen.
-
Toimiva elintarvikeketju ja epäreilujen kauppatapojen (UTP) hillitsemisen, omien merkkien käytön rajoittamisen ja läpinäkyvyyden lisäämisen kautta mahdollistaisi viljelijöiden saada oikeudenmukaisen osuuden markkinoista.
-
Parempi ja tarkempi kuluttajainformaatio sekä viljelijöiden pääsy dataan ovat myös tarpeen.
-
Keskittyminen EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa – tasapuoliset toimintaedellytykset.
-
Elintarvikeviennin kasvu kestävyyteen keskittyen – johdonmukaisuus CAP:n ja kauppapolitiikan, markkinoillepääsykriteerien ja tuontisuojan sekä menekinedistämispolitiikan välillä.
-
Asianmukaiset kannustimet ilmasto- ja monimuotoisuustoimenpiteiden toteuttamiseen ilman markkinavetoisiin toimiin puuttumista.

Johan Åberg
maatalousjohtaja
+358 20 413 2415
+358 40 523 3864
aiheet: bryssel-agenda