Myös Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät säässä. Satotappioita aiheutuu niin liiallisesta kuivuudesta kuin märkyydestä, ja tulvat tekevät vahinkoa infrastruktuurille ja rakennuksille. Talvien leudontuminen vesisateineen lisää maalta tulevan vesistökuormituksen riskiä. 

Liiallisen veden johtaminen pois pellolta on osa vesiresilienssiä. Suomessa peltoviljely edellyttää aina peruskuivatusta ja pääsääntöisesti myös paikalliskuivatusta, jotta viljelytoimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Veden virtausta, ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin sekä tulvahaittoja voidaan hillitä luonnonmukaisin ratkaisuin (2-tasouomat, kosteikot, pohjapadot ym.). Ne voivat toimia myös kasteluvesivarastoina ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. 

Kastelutarve peltoviljelyssä lisääntyy, mutta kasteluvettä voi olla huonosti saatavilla. Tarvitaankin rakennettuja kasteluvesivarastoja, joihin voidaan johtaa mm. peltojen valumavesiä uudelleen käytettäväksi. Lisäksi vettä säästävän kastelutekniikkaan tulee panostaa. Suomessa ei ole tarvetta jätevesien käyttöön kastelussa.  

Hyvärakenteinen maa, joka pidättää mahdollisimman paljon vettä mutta liiallinen vesi johtuu nopeasti pois, on kestävä niin kuivuutta kuin märkyyttä vastaan. Ravinteiden kierrätys parantaa ravinneomavaraisuutta. Kierrätyslannoitteiden puhtauteen on kiinnitettävä huomiota, jotta haitta-aineita ei kerry haitallisia määriä maahan. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden haittoja voidaan pienentää mm. vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmillä sekä nopeuttamalla vähäriskisten valmisteiden tuloa markkinoille. Uusia kasvinjalostusmenetelmiä voidaan hyödyntää tuottamaan kasvituholaisia ja kuivuutta paremmin sietäviä viljelykasvilajeja.   

Kasvivalinnat vaikuttavat veden tarpeeseen ja viljelytavat veden saatavuuteen. Euroopassa on monimuotoista maataloutta, jota harjoitetaan erilaisin tuotantotavoin ja -tekniikoin. Koska myös ympäristöolosuhteet vaihtelevat merkittävästi, ei ole yhtä ainoaa kaikkialle sopivaa tapaa tuottaa ruokaa. Viljely tulee sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että se on mahdollisimman kestävää myös vesinäkökulmasta. 

Vesihuollon turvaaminen osana kestävää maataloutta

Maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ei saada kokonaan pois, mutta sitä voidaan vähentää. Vesien tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpito on tärkeää alkutuotannolle. Ruuantuotannon edellytysten turvaaminen korostuu epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa. Vesiensuojelun tavoitteet on asetettu vesipuitedirektiivissä. Toimeenpanoa tehostamalla päästään lähemmäs tavoitteita eikä uutta lainsäädäntöä tarvita. 

Puhtaalla pohjavedellä on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnallinen merkitys vesihuollon kannalta. Veteen liittyvän liiketoiminnan tulee säilyä kansallisessa omistuksessa ja alueen maanomistajien oikeudet turvata. Lisäksi on tärkeää varmistaa talousveden jakelu kansallisessa omistuksessa. 

Talousvesi toimitetaan kaupunkeihin pääosin maaseudulta. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat taas yleensä isommissa kaupungeissa ja taajamissa. Niissä käsitellään sekä taajamien että ympäröivän maaseudun jätevesiä. Putkistot ovat paikoin heikkokuntoisia. Infrastruktuurin parantamiseen on panostettava, jotta puhdasta vettä ei valu hukkaan eikä jätevesivuodot uhkaa ympäristöä. 

Yhteiskunnassa hyödynnetään vettä eri tavoin. Eri osapuolten vesiin liittyvät tarpeet on yhteensovitettava ottaen samalla huomioon vesien tilatavoitteet. Työssä voidaan hyödyntää ennakoivaa valuma-aluekohtaista suunnittelua.  

EU:lla on monia mm. maatalouteen, kiertotalouteen, ympäristöön, ilmaan, ilmastoon ja luontoon liittyviä tavoitteita ja sääntelyä, joilla on yhteys vesiresilienssiin. Uudella strategialla ei tule luoda lisää lainsäädäntöä, mutta sillä voidaan edistää muun lainsäädännön toteutusta. Veden keskeisen yhteiskunnallisen roolin takia vesinäkökulma tulisi integroida kaikkiin EU:n politiikkoihin.  

MTK:n tavoitteet: 

1. Vesiresilienssistrategialla ei luoda uutta lainsäädäntöä. Eri strategioiden, sopimusten ja lainsäädännön tavoitteiden ja toimeenpanon yhteensovittaminen hallinnollisen taakan keventämiseksi. 

2. Tukee ruokaturvaa ja taloudellista elinvoimaa tuottavaa ja ympäristöstä huolehtivaa maataloutta. 

3. Vesitehokkuuden parantaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantoon perustuen mm. viljelytekniikkaa kehittämällä, viljelykasvivalinnoilla ja kasvien kuivuuden kestävyyttä parantamalla. 

4. Peltojen riittävän kuivatus on osa vesiresilienssiä.  

5. Luonnonmukaisten ratkaisujen hyödyntäminen vesien varastoinnissa, virtausten tasoittamisessa ja liiallisen veden poisjohtamisessa. 

6. Kiertotalouden edistäminen (ravinteet, veden uudelleenkäyttö) maaperän ja vesien puhtautta vaarantamatta. 

7. Myös Euroopan pohjoisosissa on varauduttava ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sään ääri-ilmiöihin, mikä on otettava huomioon mm. rahoitusta kanavoitaessa. 

8. Vesi-infrastruktuurin nykyistä parempi kunnossapito. Vesiliiketoiminnan ja talousveden jakelun säilyttäminen kansallisessa omistuksessa. 

MTK:n ja SLC:n yhteinen vesiohjelma (2020) sisältää myös vesiresilienssiä parantavia ehdotuksia. 

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: bryssel-agenda