Komissaari Hansenin esittelemä maatalousvisio luo myös odotusarvoja monivuotiseen rahoituskehykseen. Osittainen harhautus keskustelussa on single fund, jossa toimijoiden päähuomio on keskittynyt budjetin rakenteeseen eikä varsinaiseen sisältöön. Ei komissio ole luopumassa rahojen käytön kohdentamisesta tai valvonnasta. Strategiset prioriteetit jäävät tyhjiksi puheiksi, jos taustalla ei ole budjetointia ja sen seurantaa. 

EU:n taloudenpito muuttui merkittävästi vuoden 2020 jälkeen. Perinteisen jäsenmaiden yhteisesti rahoittaman rahoituskehyksen (1 085,3 miljardia euroa 2021–2027) lisäksi otettiin käyttöön EU:n ottamiin lainoihin perustuva 750 miljardin euron investointi- ja uudistusohjelma NextGenerationEU, josta jaettiin rahaa sekä avustuksina että lainoina, sekä REPowerEU-väline energian hintojen alentamiseksi. Nyt uuden monivuotisen rahoituskehyksen pitää kattaa nykysuuruudessaan n. 20 % osuudella edellisen komission ottamien lainojen kuluja. 

Oleellinen muutos toimintaympäristössä on Ukrainan tilanne. Tarvitaan tukipaketteja sekä myös pidemmällä aikavälillä rahoitusta jälleenrakentamiseen, on Ukraina sitten EU:n jäsen tai jäsenyyskandidaatti. Jäsenyysputkessa on Länsi-Balkanilla Ukrainan ja Moldovan lisäksi myös iso joukko muita pitkään jäsenyysprosessissa olleita maita. Monia nykyisiä sekä aikaisempia jäsenyysprosesseja yhdistää se, että luontaiset välineet - ainakin jäsenyyden alkuvuosina - taloudellisen kehityksen takaamiseen uusissa jäsenmaissa liittyvät maatalous- ja koheesiopolitiikkaan. 

Korona-elvytyksen seurauksena ja samalla vastuksena USA:n IRA-pakettiin komissio ja eri jäsenmaat omien voimavarojensa puitteissa ovat lisänneet erilaisia kansallisia teollisuustukia. Ilmeinen tarve on kilpailukykyrahastosta, jottei maksukykyiset ja -haluiset jäsenmaat vääristä sisämarkkinoiden kilpailutilannetta omilla tukipaketeillaan. 

Maatalous- ja aluepolitiikan rooli EU:n budjetissa

Maatalouden ja aluepolitiikan eli koheesion rooli on ollut aina suuri EU:ssa. Rahoituskehyksen rakenteelliset muutokset vaikeuttavat vertailua eri kehyksien välillä. Maatalous- ja aluekehitys muodostivat noin 80 % EU:n menoista 90-luvulla. Maatalous- ja luonnonvara-alalle lasketaan nyt kohdistuvan 23–25 % budjetista. Viimeisessä maatalousuudistuksessa merkittävä osa maataloustuesta on kohdennettu ympäristö- ja ilmastotoimien rahoittamiseen. Suomen maatalouspolitiikan toteuttamisen kannalta haasteellisin perintö tulevalle rahoituskaudelle on maaseudun kehittämisen ns. kakkospilarin rahoituksen jäädyttäminen ja mahdollisuus siirtää kakkospilarin toimia ykköspilariin. Vaikka asia tuntuu pieneltä yksityiskohdalta, se on syömässä Suomelle tärkeän maaseudun kehittämisen (ympäristö- ja ilmastotoimien) uskottavuutta. Suomi on kansallisesti osarahoittanut kakkospilarin ympäristötoimia, mutta nyt monet maat ovat siirtäneet samoja toimenpiteitä kokonaan EU:n rahoitettavaksi suorien tukien ykköspilariin, välttääkseen kansallisen lisärahoituksen. 

Komission puheenjohtajan von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa samoin kuin komissaari Hansenin esittelemässä maatalousvisiossa nostetaan useaan kertaan esille, että EU:n on parannettava mm. maanviljelijöiden ja alueiden elämänlaatua ja toimeentuloa Euroopassa. Samalla suuntaviivat korostava, että markkinoilta viljelijöiden on saatava oikeudenmukaiset ja riittävät tulot sekä EU:n talousarvio ja yhteinen maatalouspolitiikka kohdennetaan niin, että kannustimien, investointien ja sääntelyn välillä on oikea tasapaino sekä työ luontotavoitteiden toteuttamiseksi palkitsee viljelijöitä. 

EU:n tulopuolen kehittäminen

Rahoituskehyksen tavoitteena on EU:n budjetin tulopuolen kehittäminen, sillä vuotuisten tulojen on lähtökohtaisesti katettava kokonaan vuotuiset menot. EU:n rahoituskehyksen tulopuoli rakentuu lähes kokonaan (98 %) unionin omista varoista, joista suurin osuus, n. 70 % kerätään jäsenmaksuna BKTL:n perusteella. Kaudella 2021–2027 jäsenmaksu on 1,113 % BKTL:stä. Ns. omia varoja EU kerää tulleista, aikaisemmin sokeri- ja maitokiintiömaksuista, jatkossa myös hiilitulleista (10 % omista varoista) sekä ALV-perusteisesti (10 % omista varoista). Uusi kierrättämättömän pakkausmuovijätteen määrään perustuva omien varojen luokka otettiin käyttöön 1.1.2021 (n. 4 % omista varoista). Rahoituskehyksen alkuvuosina on mahdollista siirtää käyttämättömiä NextGenerationEU ym. varoja täydentämään budjettia, mutta loppukaudelle tarvitaan selkeästi uutta rahoituspohjaa. 

Esillä on ollut, että halutaan läpinäkyvämpiä, yksinkertaisempia, oikeudenmukaisempia ja demokraattisesti vastuullisempia tapoja rahoittaa EU:n toimintaa. Esillä on ollut mm. ALV-perusteisten omien varojen lisääminen, laajennettu hiilirajamekanismi eli hiilitullit, EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) tulot, digitaalivero ja pääomamarkkinavero. 

Rahoituskehyksessä EU:n uuteen tehtäväkokonaisuuteen tarvitaan merkittävästi uutta rahaa, jolloin jäsenmaiden jäsenmaksuprosentin nostaminen voisi olla yksi keino vajeen täyttämiseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen nettomaksuosuus vähintään 1,5–2 -kertaistuu tulevien vuosien aikana. 

Uudet rahoitusvälineet ja rahastot

Von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa tärkeimmät uudet rahoitusvälineet ja rahastot ovat Eurooppalainen kilpailurahasto (European Competitiveness Fund) ja Eurooppalainen puolustusrahasto (European Defence Fund).  Maa- ja metsätalouden osalta tärkeää on, miten biotalouden kilpailukyky ja ruokaturvan rooli turvallisuudessa huomioidaan. Lisäksi EU:n itärajan turvaamiseen on alueella olevien toimintojen kilpailukyvyn tilasta ja asetetusta tavoitteesta yhteiskunnan turvallisuustakuista.  

MTK:n tavoitteet:

• MTK:n tukee vahvasti, että uusien haasteiden edessä EU tarvitsee jäsenmailtaan kasvavan jäsenmaksukertymän. 

• Uusien omien varojen kerryttämisvälineiden hyöty on mitattava varojen kerryttämisen tehokkuuden ja kohdentumisen perusteella. Uudet välineet eivät ole itseisarvo. 

• Maatalouspolitiikka on EU:n keskeinen prioriteetti. Politiikan tavoitteena on oltava kilpailukyvyn vahvistaminen, maatalousväestön taloudellisen tilan elvyttäminen sekä tuotannon mahdollistaminen kestävällä tavalla myös epäsuotuisilla alueilla. COPA-COGECA on esittänyt maatalouden suhteellisen osuuden säilyttämistä kasvavan budjetin sisällä, jolloin huomioitaisiin inflaation aiheuttamat leikkaukset ja samalla huomioitaisiin maatalouden prioriteettiasema työohjelmassa.   

• Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus EU:n budjetissa toteutetaan jatkossakin kahden pilarin mallin pohjalta. Maaseudun kehittäminen (II pilari) on Suomessa toiminut hyvin. 

• MTK tukee esillä ollutta esitystä lisätoimenpiteiksi EU:n itärajan tuki-instrumentiksi. 

• Maaseudun elinkeinot tarvitsevat pitkäjänteisen toimintaympäristön. 5 + 5 vuoden rahoituskehikko olisi nykyistä kautta tasapainoisempi ja parempi toimintaympäristö tärkeille investoinneille. 

• Uusia rahoitusvälineitä tulee rakentaa vain silloin, jos samalla muutetaan jäsenmaiden rahoituksen painopistettä ja ne ovat keruukustannuksiltaan tehokkaita. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda