Kauppapolitiikka

Komission puheenjohtaja von der Leyenin linjausten mukaan kansainvälisen järjestyksen haurastuminen ja geopoliittinen tilanne korostavat kilpailukyvyn merkitystä, ja komissio pyrkii asettamaan globaaleja maataloustuotannon ja ruokastandardien tavoitteita sekä yhdenmukaistamaan tuonnin tuotantostandardit eurooppalaisen tuotannon kanssa, erityisesti torjunta-aineiden, kasvinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin osalta.

• USA:n kauppapolitiikan epävarmuus: Kauppasodan riski kasvaa, ja EU:n on keskityttävä vahinkojen rajoittamiseen.
• Ukrainan tilanne: Ukrainan tuotteiden pääsyä globaaleille markkinoille on tuettava. EU:n sisämarkkinoille tarvitaan kiintiöitä ja tuontituotteiden on noudatettava samoja tuotantovaatimuksia kuin EU-tuotannon.
• EU:n kauppapolitiikka ja Ukraina: ATM-sopimukset ovat helpottaneet elintarviketuontia EU:hun, mutta sisämarkkinoiden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan määrällisiä rajoituksia (TRQ) ja tiukkoja laatuvaatimuksia.
• Markkinoille pääsyn ehdot: Kahdenvälisiä kauppasopimuksia on tarkasteltava uudelleen, jotta ne vastaavat EU:n tuotantostandardeja.
• Mercosur-sopimus on vaikea torjua geopoliittisista syistä. Tarvitaan tuotantokriteerien yhdenmukaistamista sekä nopeita vastatoimia mahdollisiin markkinahäiriöihin.
• EU:n päätös sähköautotulleista voi johtaa laajempaan kauppasotaan Kiinan kanssa. Kiinan toimien vieminen WTO-käsittelyyn on hidas, mutta välttämätön vastatoimi.
• Nauta, siipikarja, sokeri ja etanoli ovat erityisen herkkiä sekä Mercosur- että Ukraina-kauppasopimusten kannalta.
• Vastuullisuus ja kestävä kehitys: Eläinten hyvinvointi, eläinlääkintä ja torjunta-aineiden käyttö ovat keskeisiä kysymyksiä kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa.
• Komission on kyettävä reagoimaan nopeammin markkinahäiriöihin, nykyinen toimintamalli on liian hidas.
• Komissiolta odotetaan kattavaa kauppapoliittisten sopimusten vaikutusten arviointia.

Kestävyys ja vastuullisuus

Komissio on muuttanut rajasuojaa koskevaa sääntelyä, ja nyt yritysten on todennettava toimintatapansa sekä varmistettava standardien noudattaminen kolmannen osapuolen kautta, samalla kun komissio pyrkii yksinkertaistamaan raportointia ja vähentämään pk-yritysten hallinnollista taakkaa Omnibus-esityksillään, joista ensimmäiseen pakettiin kuuluvat CSRD, CSDDD, EU-taksonomia ja CBAM.

• MTK tukee komission perustavoitetta saada yhtenäisemmät puhtaan siirtymän pelisäännöt. Maa- ja metsätaloudessa on jo lähtökohtana kestävät toimintamallit, joita on ajettu yhteisen lainsäädännön velvoitteiden kautta. Forest Europe-prosessissa on sovittu määritelmä kestävälle metsänhoidolle, lisäksi kansalliset ja EU-lainsäädännöt (kuten juuri vuoteen 2030 asti päätetyt RED II:n riskiperusteinen malli ja LULUCF-asetus) linjaavat kestävyyttä. Myös mm. EU:n biotalousstrategiaan sekä EU:n metsästrategiaan sisältyy kestävyystarkastelua.  
• MTK:n tavoitteena on, että jäsenmaat ja luonnonvarojen kanssa toimivat sidosryhmät ovat mukaan kestävyyskriteereiden määrittämisessä ja indikaattoreiden sovittamisessa paikallisiin kriteereihin. 
• Kestävyysraportoinnin keskittyminen yrityksen oman toiminnan kestävyyden kehittämiseen on tervetullut. Edelläkävijät jatkavat työtään ja yhdessä alihankkijoidensa kanssa pääsevät eteenpäin todentamisessa. Vapaaehtoisuus takaa myös sen, ettei arvoketjuun pesiydy gold plating ajatuksia eli vaaditaan lainsäädäntöä laajempia tuotantotietoja tavarantoimittajilta ilman korvausta. 
• MTK edellyttää, että komissio jatkaa raportointivelvoitteen yksinkertaistamista niin, että myös metsäkatoasetuksessa ja muut ympäristökestävyyteen liittyvät lainsäädännöt käydään vastaavalla tavalla läpi.  

Maatalousvisio

Maatalousvisio vuoteen 2040 asettaa askelmerkit seuraavalle CAP-uudistukselle. Tämä visio toimii tiedonantona tulevasta maatalouspolitiikasta vuosille 2028-2034. Vision perustana on Euroopan maatalouden tulevaisuuden strategisen dialogin raportti, joka julkaistiin syyskuussa 2024. 

• Tuotantoon sidotut tuet vähintään nykyisellä tasolla ovat ratkaisevan tärkeitä tuotannon ylläpitämiseksi haastavammilla alueilla ja tietyillä sektoreilla. 
• Koko Suomea kattava ANC (luonnonhaitta-alueet) -toimenpide on äärimmäisen tärkeä, jotta maata ei hylätä ja jotta se edistää positiivisesti biologista monimuotoisuutta ja työpaikkoja maaseutualueilla. 
• Toisen pilarin säilyttäminen vahvana tulosperusteisena politiikkavälineenä on tarpeen, koska ensimmäinen pilari perustuu historialliseen tuotantoon eikä siksi ole kaikilta osin oikeudenmukainen. 
• Osarahoitusmahdollisuudet on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. 
• CAP:n täydentäminen kansallisella tuella koko maassa on olennaista Suomen maataloudelle myös vuoden 2027 jälkeen. 
• Toimiva elintarvikeketju ja epäreilujen kauppatapojen (UTP) hillitsemisen, omien merkkien käytön rajoittamisen ja läpinäkyvyyden lisäämisen kautta mahdollistaisi viljelijöiden saada oikeudenmukaisen osuuden markkinoista. 
• Parempi ja tarkempi kuluttajainformaatio sekä viljelijöiden pääsy dataan ovat myös tarpeen. 
• Keskittyminen EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa – tasapuoliset toimintaedellytykset. 
• Elintarvikeviennin kasvu kestävyyteen keskittyen – johdonmukaisuus CAP:n ja kauppapolitiikan, markkinoillepääsykriteerien ja tuontisuojan sekä menekinedistämispolitiikan välillä. 
• Asianmukaiset kannustimet ilmasto- ja monimuotoisuustoimenpiteiden toteuttamiseen ilman markkinavetoisiin toimiin puuttumista.

Rahoituskehys

Komission puheenjohtaja von der Leyenin suuntaviivat kaudelle 2024–2029 lupaavat uudistuksia rahoituskehykseen 2028–2035, joka on strategisempi, joustavampi ja vaikuttavampi, mahdollisesti sisältäen maatalouspolitiikan osittaista kansallistamista.

• MTK:n tukee vahvasti, että uusien haasteiden edessä EU tarvitsee jäsenmailtaan kasvavan jäsenmaksukertymän. 
• Uusien omien varojen kerryttämisvälineiden hyöty on mitattava varojen kerryttämisen tehokkuuden ja kohdentumisen perusteella. Uudet välineet eivät ole itseisarvo. 
• Maatalouspolitiikka on EU:n keskeinen prioriteetti. Politiikan tavoitteena on oltava kilpailukyvyn vahvistaminen, maatalousväestön taloudellisen tilan elvyttäminen sekä tuotannon mahdollistaminen kestävällä tavalla myös epäsuotuisilla alueilla. 
• Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus EU:n budjetissa toteutetaan jatkossakin kahden pilarin mallin pohjalta. 
• Maaseudun elinkeinot tarvitsevat pitkäjänteisen toimintaympäristön. 5 + 5 vuoden rahoituskehikko olisi nykyistä kautta tasapainoisempi ja parempi toimintaympäristö tärkeille investoinneille. 
• Uusia rahoitusvälineitä tulee rakentaa vain silloin, jos samalla muutetaan jäsenmaiden rahoituksen painopistettä ja ne ovat keruukustannuksiltaan tehokkaita. 

CAP:n yksinkertaistaminen

Komission työohjelmassa pyritään yksinkertaistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, vähentämään hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita (25 % yrityksille, 35 % pk-yrityksille) ilman, että politiikan tavoitteet vaarantuvat.

• Ehdollisuusvaatimusten ja erityisesti pysyvään nurmeen liittyvät asiat.
• Mahdollisuus maksaa tukia luomuviljelylle eläinyksikköä kohden hehtaarimaksun sijaan.  
• Ei hallinnollisia seuraamuksia myöhästyneistä ilmoituksista, jos ilmoitus on tehty ennen tarkastusta ja viljelijää ei ole informoitu tarkastuksesta. 
• Eläinten lähtöilmoitukset vaadittaisiin vain teurastamolta, ei tilalta. 
• Geo-tägättyjen valokuvien ottaminen olisi vapaaehtoista ja jäsenvaltiot voisivat käyttää muita vastaavan arvoisia digitaalisia tietoja alueiden seurantajärjestelmässä. 
• Ennakkomaksujen yksinkertaistaminen viljelijöiden likviditeettiongelmien helpottamiseksi. 
• Tukihakemuksia ja maksupyyntöjä voitaisiin korjata ilman vaikutusta tukiin.
• CAP-strategiasuunnitelman muutokset tulisivat voimaan hyväksymispäivästä alkaen myös maaseuturahaston osalta. 

Kestävä kotieläintuotanto, eläinten hyvinvointilaki ja eläinkuljetukset

Kotieläintuotannon rooli ja merkitys eurooppalaisessa maataloudessa tunnistetaan helmikuussa julkaistussa maatalous- ja elintarvikevisiossa. Kotieläintuotanto on ja tulee olemaan olennainen osa Euroopan unionin maataloutta, sen kilpailukykyisyyttä ja koheesiota. 

• MTK:n tavoitteena on, että eurooppalainen ja myös kolmansien maiden kotieläintuotanto kehittyy kestävämpään suuntaan.
• Yhteisiä kestävyyden edistämiseen tähtäävää lainsäädäntöä laadittaessa on huomioitava jo tehty työ. 
• Reilun toimintaympäristön tarjoaminen koskien kaikkia tuotantoeläimiä.  
• Korostamme, että haluamme edistää eläinten hyvinvointilainsäädännön parantamista pohjoisten olosuhteiden asettamat erityisvaatimukset huomioiden. 
• Eläinten kuljetusasetuksen uudistaminen on osa eläinten hyvinvointilainsäädännön uusimista. EU:n maatalouden tulevaisuutta koskevan strategisen vuoropuhelun raportissa komissiota kehotettiin ehdottamaan eläinten hyvinvointilainsäädännön tarkistamista vuoteen 2026 mennessä.
• Komissio pohtii myös yhtenäisen eläinten hyvinvointimerkinnän toteuttamista EU:ssa. 

Uudet jalostustekniikat ja Proteiinistrategia

• Uusien kasvinjalostustekniikoiden (NGT) sääntelyprosessi on edennyt Puolan puheenjohtajakaudella merkittävästi, ja keskustelu tällä hetkellä keskittyy erityisesti patentteihin ja merkintävaatimuksiin. Trilogineuvottelut tulevat olemaan mielenkiintoiset ja vaatii paljon työtä edunvalvonnan puolelta MEP:ien suuntaan sekä myös jäsenmaatasolla. 
• Valkuaisstrategian valmistelu on edennyt hitaasti, mutta komissio on nostanut sen jälleen esiin työohjelmassaan. Alkutuotantosektori on aktiivisesti mukana keskusteluissa ja koittaa omalta osaltaan työntää asiaa eteenpäin. Seuraavan CAP valmistelun kohdalla tullaan varmaan näkemään uusi yritys, strategian kohdalla. Valkuaisstrategian edistymistä seurataan tarkasti myös MTK:n puolesta Brysselissä ja osallistutaan edunvalvontatyöhön. Komission, Euroopan Parlamentin sekä muiden kattojärjestöjen suuntaan, jäsenmaiden pysyvät edustustot mukaan lukien. 

Päästökauppa maataloudelle

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että EU:n ilmastolakiin sisällytetään vuoden 2040 kasvihuonekaasupäästöjen 90 %:n vähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna, ja maatalouden päästökauppa on niin merkittävä uudistus, että sen valmistelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä seuraavan CAP:n kanssa.

• Suomessa turvepeltojen suhteellinen osuus on erittäin merkittävä. Turvepelloilla on myös keskeinen asema osana suomalaista ruoantuotantoa. Esimerkiksi Tanskan tyylinen ratkaisu ohjata turvepellot yksipuolisesti vetettäväksi olisi Suomessa sosiaalisesti kestämätön.
• Viljelijöiden taloudelliset kannustimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat olleet hyvin vähäiset.
• Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat myös mm. CRCF sertifioitujen yksiköiden käytön ratkaisu, CAP ratkaisut, RED, LULUCF-ratkaisut ja ESR-tulevaisuus.
• Tarvittavaan tietopohjaan ja datan laatuun liittyy vielä perustavaa laatua olevia laadullisia puutteita.
• Kustannustehokasta MRV-ratkaisua ei ole kyetty myöskään tuottamaan, eikä markkina rahoita maatalouden ilmastotoimenpiteiden toteuttamista.

Vesiresilienssistrategia

Euroopan komissio on ilmoittanut julkaisevansa ehdotuksen vesiresilienssistrategiaksi toisella vuosineljänneksellä tänä vuonna. Eri puolilla Eurooppaa yleistyneet sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet vahinkoa niin yhteiskunnalle kuin ympäristölle. 

• Vesiresilienssistrategialla ei luoda uutta lainsäädäntöä. Eri strategioiden, sopimusten ja lainsäädännön tavoitteiden ja toimeenpanon yhteensovittaminen hallinnollisen taakan keventämiseksi. 
• Tukee ruokaturvaa ja taloudellista elinvoimaa tuottavaa ja ympäristöstä huolehtivaa maataloutta. 
• Vesitehokkuuden parantaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantoon perustuen mm. viljelytekniikkaa kehittämällä, viljelykasvivalinnoilla ja kasvien kuivuuden kestävyyttä parantamalla. 
• Peltojen riittävän kuivatus on osa vesiresilienssiä.  
• Luonnonmukaisten ratkaisujen hyödyntäminen vesien varastoinnissa, virtausten tasoittamisessa ja liiallisen veden poisjohtamisessa. 
• Kiertotalouden edistäminen (ravinteet, veden uudelleenkäyttö) maaperän ja vesien puhtautta vaarantamatta. 
• Myös Euroopan pohjoisosissa on varauduttava ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sään ääri-ilmiöihin, mikä on otettava huomioon mm. rahoitusta kanavoitaessa. 
• Vesi-infrastruktuurin nykyistä parempi kunnossapito. Vesiliiketoiminnan ja talousveden jakelun säilyttäminen kansallisessa omistuksessa. 

Maaperädirektiivi

Maaperän seurantadirektiivin valmistelu jatkuu Puolan puheenjohtajakaudella, mutta lainsäädäntöprosessi on viivästynyt, koska useat EU-jäsenvaltiot pitävät sitä ristiriitaisena nykyisen lainsäädännön kanssa.

• Yksiselitteisesti turvata maa- ja metsätalouden harjoittajien omaisuudensuoja, estää uuden ja tarpeettoman byrokratian syntyminen sekä tukea kansalliseen osaamiseen perustuvan ja maaperän erityispiirteet huomioivan seurantajärjestelmän toteuttamista.   
• MTK pitää tärkeänä edistää Euroopan laajuista maaperänhoidon kehitystyötä. Jäsenvaltioiden toimien harmonisointi on tälle työlle suuri haaste. Maaperän tutkimusosaamisessa ja -tiedossa on edelleen suuria eroja EU:n jäsenvaltioissa. Analysoinnissa käytettäviä indikaattoreita on haastavaa soveltaa yhdenmukaisesti erilaisiin maaperätyyppeihin esimerkiksi metsämaalla.
• MTK on myös korostanut, että käyttöön otettava seurantajärjestelmä ei saa aiheuttaa taloudellisia tai byrokraattisia lisärasitteita maanomistajille.
• Maaperän hoidon suorat rajapinnat ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin on tunnistettava maanomistajia palkitsevalla tavalla.
• EU:n metsiä koskevaa olemassa olevaa tai valmisteltavaa lainsäädäntöä on arvioitava osana maaperädirektiivin sisältöä.

• Katso koko Bryssel-agenda

aiheet: bryssel-agenda