Komission puheenjohtajan von der Leyenin linjauksissa todetaan, että sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on haurastunut ja globaalit instituutiot ovat heikentyneet siirryttäessä geostrategisen kilpailun aikakauteen. Kilpailukyky niin sisämarkkinoilla kuin viennissä on nykyisen komission politiikan ydintä. Uudelta komissiolta odotetaan täydentäviä toimia strategiseen autonomiaan, miten vähennetään riippuvuuksia ja luodaan uusia vientimahdollisuuksia. Työ on nyt Šefčovičin vastuulla. 

Maatalouden osalta maatalousvisio linjaa uuden komission työtä. Tavoitteita on asetettu laajasti mm. globaaleista maataloustuotanto ja ruokastandardeista. Komissio tavoittelee samoja tuotantostandardeja tuontiin kuin on määritetty eurooppalaiselle tuotannolle. Erityisesti puhutaan torjunta-aineista, kasvinterveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Kytkentä syntyy samalla eläinlääkintään ja ennen kaikkea eläinlääkinnän käyttämiseen kasvunedistäjänä, vaikka sitä ei visiossa suoraan sanota.  

Kauppapoliittisessa keskustelussa komissio mielellään puhuu, että ruokaturvallisuus ei ole neuvoteltavissa oleva asia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuontiin tarjolla olevat laitokset hyväksytään ennakolta ja markkinoilla olevia tuotteita valvotaan mahdollisten sallittujen enimmäispitoisuuksien ylityksien osalta (maximum residual level). Tähän asti on siis voitu tuoda EU-alueelle tuotteita, joissa löytyy jäämiä sellaisista torjunta-aineista, joita ei ympäristö- tai työsuojeluvaatimusten perusteella ole hyväksytty EU-markkinoilla. Nyt etsitään välineitä tämän tuonnin sulkemiseen pois EU-markkinoilta. On myös torjunta-aineita, joita käytetään sellaisiin torjuntatarpeisiin, joita ei ole EU-alueella.  

Eläinten hyvinvointiin kohdistuvat vaatimukset ovat maatalousvision mukaan ennen kaikkea EU:n moraalisten arvojen puolustamista, siis yhteiskunnan meille asettamia vaatimuksia. Työ on kytketty eläinten hyvinvointilainsäädännön tarkistamiseen ja EU:n kiristyvään tuontitarkastuksiin myös paikan päällä lähtömaassa. 

Toimia vastuullisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi

Maatalousvisiossa kauppasopimusten tueksi komissio haluaa luoda Unity Safety Net. Jos siis EU:hun kohdistuu taloudellista painostusta, unioni suojelee maatalous/elintarvikealaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tätä voitaisiin kytkeä myös toimet Mercosur-maista tulevaa tuontia vastaan.  

Kilpailukyvyn parantamiseksi EU tehostaa alkuperämaamerkintöjä ja kauppapolitiikkaa tuetaan sisämarkkinasäädöstöillä, jotta kuluttajat olisivat tietoisia EU-tuotteista ja laatuohjelmista. Iso painoarvo uudessa toimintaympäristössä on promootiopolitiikalla. Komissaarien vienninedistämistyötä vahvistetaan ja promootiovaroja luvataan merkittäviä lisäyksiä, jotta markkinakriisejä voidaan välttää.  

Maatalousvisiossa ollaan myös sitomassa toimijat tiukemmin EU-standardeihin ”EU Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices” avulla. Jos tämä ei riitä, komissio lupaa myös uusia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi. 

Ukraina 

Ukrainan tilannetta voidaan tarkastella useammastakin näkökulmasta. Venäjän hyökkäyssota vaatii loppuessaan EU:lta laajoja panostuksia jälleenrakentamiseen. Perusinfran uudelleenrakentaminen voi ajoittua Ukrainan jäsenyyskandidaattiaikaan ja/tai Ukrainan EU-jäsenyysaikaan. 

Globaalin ruokaturvan toteuttaminen on kolmas ulottuvuus, jonka kriisiä EU:n toimet Ukrainan rajalla eivät saa kärjistää. Asiaan liittyy Mustanmeren merenkulun turvaaminen, maitse tapahtuvat kuljetuksen mahdollistaminen EU-maiden läpi ja muuttuneiden kuljetusreittien sivuvaikutusten hoitaminen sisämarkkinoilla ja erityisesti Ukrainan rajavaltioissa. 

Sodan mahdollisimman nopea päättäminen on kaikkien toive. EU:n viimeaikaiset toimet ovat kohdistuneet Venäjän taloudellisten ja poliittisten toimijoiden lisäksi Venäjän taloutta tukevien toimijoiden kuten Kiinan ratkaisuihin.  

Sota on turmellut laajasti infrastruktuuria Ukrainassa. Jälleenrakentamiseen on varautuminen käynnissä ja monessa maassa, kuten Suomessa, teollisuuden ja hallinnon varautumissuunnitelmat ovat akuutteja keskustelun aiheita. Riippumatta siitä, onko Ukraina EU:n jäsen vai ei, sodan jälkeisessä tilanteessa tarvitaan EU:n perinteisen koheesiopolitiikan välineitä. 

Merikuljetukset ovat avainasemassa, kun Ukrainan maatalouden tuotteet lähtevät maailmanmarkkinoille. Ukrainalaisilla tuotteilla on ollut iso merkitys Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän markkinoilla ja esimerkiksi Intian käyttämästä auringonkukkaöljystä suurin osa tuli aikanaan Ukrainasta. Tavaravirtojen uudelleen ohjailuun tarvitaan vientifasiliteettejä ja turvallisia reittejä. Tilanne on muuttunut sodan aikana nopeasti, mutta edelleen maakuljetuksilla EU:n läpi on tärkeä rooli. 

Ukrainan taloudelliseen tukemiseen EU on käyttänyt myös elintarvikeviennin avaamista EU-alueelle. Globaalina toimijana Ukraina on ollut kilpailukykyinen toimija EU:n sisämarkkinoilla jo aiemminkin erityisesti viljatuotteissa. ATM-sopimuksilla vuosittain EU on nyt avannut laajemminkin tullivapaata tuontia EU-sisämarkkinoille. Viimeisimmän päätöksen yhteydessä keskusteltiin laajasti tuontikiintiöistä EU:lle herkkien tuotteiden osalta. Erityisesti siipikarjanliha, kananmunat, viljat ja sokeri olivat monen EU-toimijan huolenaiheena, kun ukrainalainen alkutuotanto on integroitunut osaksi jalostavaa teollisuutta ja ovat Euroopan ulkopuolisessa omistuksessa. Monet pitivät kesäkuun ATM-päätöstä viimeisenä ja odotukset ovat siirtymässä keskusteluun Ukrainan jäsenyyden reunaehdoista. 

Kauppapolitiikan ohella on muistettava, että Ukraina ei ole ainoa EU:n jäsenkandidaatti alueella. Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan sekä Georgian neuvottelut on periaatteessa käynnistetty, osalla jo pari vuosikymmentä sitten. Maataloudessa jäsenkandidaatit ovat hyvin erilaisia; globaaleista toimijoista, kuten Ukraina, hyvin maaseutu/kotitarveviljelypainotteisiin maihin. Kun jäsenyyden edellytykset ovat hallinnassa, niin EU on von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen mukaan halukas aloittamaan jäsenyysneuvottelut. 

USA 

Presidentti Trumpin aikakausi on alkanut vaalilupausten mukaisesti. Kauppapolitiikka on kytketty laajasti moniin muihin geopoliittisiin ja strategisiin tavoitteisiin. USA on menettänyt markkinoilla asemiaan Kiinalle (IMD:n tilasto). Brics-maita on syytetty dollarin aseman heikentämisestä uhkana 100 %:n tullit. Kolumbia ottaa vastaa karkotettavia maahanmuuttajia tulliuhan alla. USMCA eli vanha NAFTA on ongelmissa tullipaineiden alla. Grönlannissakin olisi mielenkiitoisia mineraaleja. Ukrainan rauhanehtoihin on tarjolla kriittisten mineraalien laajan omistuksen siirto USA:lle. EU:n kannalta kolmen ison keskustelu on haastavissa lähtökohdissa. Mm. EU-maiden alv ei saa ymmärrystä Valkoisessa talossa, vaan vastineeksi tarjoillaan 25 % tulleja autoille. Automaattiset vastatoimitullit ovat oleellisesti vaikeuttamassa tilannetta. Presidentti Trumpin uhkakuvat ja tavoitteet tuntuvat muuttuvan päivittäin. 

USA:n maatalouden kannalta tilanne on vaikea. USDA:n talousanalyysi kertoo synkkää kieltä edellisestä Trumpin aikakaudesta. Uudet lupaukset eivät näytä helpottavan tilannetta. Farm Bureaun (USA:n konservatiivinen tuottajajärjestö) mukaan maatilojen konkurssiaalto on lähdössä uudelleen liikkeelle. Viimeksi huippu ajoittui Trumpin edelliseen kauteen, mukailen USDA:n tilastoja. 

Kiina 

Haasteet ovat pitkään kytkeytyneet immateriaalioikeuksiin, joissa EU on toiminut yhteistyössä USA:n kanssa turvatakseen omistajaoikeudet keksinnöillä. Kiina on ollut aktiivinen rakentamaan uutta silkkitietä, belt and road -ohjelman puitteissa. Maailmalla kilpailu kumppanuuksista käy kuumana mm. kriittisten mineraalien saannin turvaamiseksi.  

EU haastoi Kiinan sähköautotulleista kohdistamalla merkkikohtaisia tuontitulleja kilpailuvääristymien perusteella. Kiina on vastannut tilanteeseen brandyn, maito- ja sianlihatuotteiden selvityksillä polkumyynnistä ja tukimenettelyistä. Lähtökohtaisesti lopputuloksena Kiina on asettamassa tutkinnassa oleville tuotteille sanktiotulleja. EU on vienyt kiistat WTO-käsittelyyn 

Mercosur 

Viisi vuotta tuli täyteen neuvottelutuloksen saavuttamisesta Mercosur-maiden kanssa. 6.12.2024. komissio allekirjoitti lisäpöytäkirjoja, joilla pyritään luomaan mahdollisuudet Mercosur-sopimuksen läpivientiin EU-päätöksenteossa. Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa lisäpöytäkirjat sitouttavat sopimuskumppanit mm. Pariisin ilmastosopimukseen, antibioottien käytön rajaamiseen kotieläintuotannossa, metsäkadon lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Samalla EU sai teknologian ml. autoteollisuuden viennin helpottamiseen nopeammat aikataulut. Kirjaukset tarjoavat mahdollisuuden keskustella WTO:n normaalin balansointipykälän perusteella EU:n oman lainsäädännön kehittämiseen ilman kompensaatioita Mercosur-maille ja mm. tulkinnoista metsäkatoasetuksen riskiluokituksessa. 

Muut bilateraalit 

Bilateraalisopimusten ulkopuolella ovat isoista kauppakumppaneista vain USA, Kiina, Intia ja Venäjä. Australian kanssa neuvottelut jumiutuivat viime metreille. Uudet tulokset mm. Meksikon kauppasopimuksen päivittämisestä ovat luoneet uutta intoa. Brittien kanssa pitäisi avata uudelleen toimimattomat SPS-kriteerit. Geopolitiikan paineessa neuvottelut ovat jatkumassa nyt Malesiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä. Intian kanssa FTA ei ole käytössä mahdollinen. Neuvotteluyhteyttä on pyritty avaamaan teemakohtaisesti. 

Bilateraalisopimusten rinnalle keskusteluun on noussut myös alueelliset yhteistyömallit. Britannia liittyminen CPTPP-kauppasopimukseen pääministeri Sunakin aikana pakottaa myös EU:n miettimään suhdetta 11 Intian–Tyynenmeren-alueen maan sopimukseen, joka kattaa yli 500 miljoonaa ihmistä ja 15 % maailman bruttokansantuotteesta. 

Access2Market-työkalu 

EU on kiinnittänyt huomiota kauppasopimusten toimeenpanoon ja erityisesti pk-yritysten osaamisen parantamiseen, jotta sopimuksista saataisiin kaikki hyöty irti. Yrityksille on neuvonnan ja suoran ilmoituskanavan lisäksi tarjolla Access2Market-työkalu selvittämään mahdollisen vientikohteen tullien ja maahantulovaatimuksien yksityiskohtia. Sopimushyödyn realisoinnin kannalta EU:n promootiotyö, vienninedistämismatkat ja vientifasilitointi ovat keskeisiä. 

Code of Conduct 

Kesällä 2022 komissio tuotti keskustelun tueksi kertomuksen Application of EU health and environmental standards to imported agricultural and agrifood products – EU:n terveys- ja ympäristönormien soveltaminen tuotaviin maataloustuotteisiin ja maatalouselintarvikkeisiin. Taustatyöllä tuetaan EU:n tavoitteita WTO:ssa ja samalla tuotiin EU-keskusteluun tarve ratkaista asioita suoraan markkinoilla ilman lainsäädäntöjä, joita voitaisiin riitauttaa WTO:ssa. 

Yritysvastuun yhtenä ulottuvuutena komission terveyspääosasto (DG SANTE) esiteli alan toimijoille vapaaehtoisuuteen perustuvat EU:n vastuullisen elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin käytännesäännöt (Code of Conduct on Responsible Food Business and Marketing Practices). Sääntöjen tavoitteena on sitoa sisämarkkinoilla toimijat EU:n vastuullisuustavoitteisiin, myös tuontituotteiden osalta. 

WTO 

EU:n ulkoisen talouspolitiikan toinen kulmakivi on kauppa. WTO-perusohjauksella on keskeinen rooli EU:n ajattelussa. Kahdenväliset sopimukset ovat mahdollisuus, mutta myös hidaste muutokseen. Nyt mm. kestävän kehityksen uudet teemat on neuvoteltava uudelleen kahdenvälisiin sopimuksiin lisäehtoina EU:n sisämarkkinoille pääsyyn. Toinen vaihtoehto on edetä WTO-tasolla monenkeskisesti, missä pohjatyötä tehtiin viimeksi laajasti MC13-kokouksessa. Kolmas vaihtoehto on säätää erillisiä markkinoillepääsyn ehtoja, kuten hiilirajamekanismi eli hiilitullit, metsäkatovapaat tuotantoketjut tai riittävän huolellisuuden periaatteen todentamisesta (puhutaan myös due diligence tai yritysvastuusta). 

WTO:ssa kestoaiheita maatalouden osalta ovat olleet: sisäinen (domestic) tuki, puuvilla, markkinoille pääsy, vientikilpailu, viennin rajoitukset, kehitysmaille osoitetut erityishelpotukset ja julkisten varastointiohjelmien käyttö ruokaturvan takaamiseksi köyhille.  

WTO ministerikokous MC13 jäi keskustelun asteelle keskeisten maatalouskysymysten osalta (sisäinen tuki, tukien läpinäkyvyys ja kehitysmaiden ruokaohjelmat). Katse on WTO:ssa siirtynyt jo Kamerunissa järjestettävään seuraavaan ministerikokoukseen (MC14). Riitojenratkaisumenetelmän uudistamisesta yritettiin tuloksettomasti päästä sopimukseen virkamiestasolla Genevessä. Vallanvaihto USA:ssa ei luonut edellytyksiä uuteen järjestelyyn. 

MTK:n tavoitteet:

Kahdenväliset sopimukset 

• USA tilanne avaa monenlaisia skenaarioita tulevasta. Näillä edellytyksillä on vaikea välttää kauppasotaa, vaan vahinkojen rajaaminen on ensiarvoinen tavoite. 

• Ukrainan tilanne on vaikea ja ukrainalaisten tuotteiden pääsyä globaaleille markkinoille on tuettava. Markkinahäiriöiden rahoittamiseksi sisämarkkinoilla tarvitaan kiintiöitä ja tuontituotteilta on jatkossa vaadittava samoja tuotantovaatimusten noudattamista kuin EU-tuotannolta osana Ukrainan jäsenyyskeskustelua. 

• EU:n kauppapolitiikassa Ukrainan auttaminen on tehty tähän asti vuosittaisilla ATM-sopimuksilla, jolla elintarviketuontia on helpotettu EU:hun. Kaupankäynnin mahdollistaminen ja kuljetusyhteyksien turvaaminen läpi Euroopan globaaleille markkinoille on tärkeää Ukrainan tulevaisuuden kannalta. Jotta markkinahäiriöt sisämarkkinoilla olisivat mahdollisimman vähäisiä, ovat määrälliset rajoitukset (TRQ) välttämättömiä ja samalla tuotteiden pitää täyttää sisämarkkinoiden vaatimukset, kuten komission maatalousvision mukana kolmasmaatuonnin muutenkin. 

• Kahdenvälisiä markkinoillepääsyn kriteerejä on pystyttävä kiristämään samaan tahtiin maatalousvision mukaisesti vastaamaan EU:n tuotantostandardeja, mikä edellyttää bilateraalisopimusten laajaa uudelleenarviointia ja -neuvottelua. 

• Mercosur-sopimuksen uusi hyväksymisprosessi on vielä auki, mutta geopoliittisesti sopimusta on vaikea torjua. Maatalousvision mukaisesti tuontantokriteerien yhdentämisen lisäksi tarvitaan nopeasti käyttöön otettavissa olevat vastatoimet ja kriisitoimet markkinahäiriötilanteissa. 

• Kiinan vastaiset sähköautotullit ovat käynnistämässä laajan vastatoimien valmistelun ja EU:n päätös muuttaa tilapäiset tullit pysyviksi ja korottaa uusia tilapäiviä tulleja voi pahimmillaan johtaa laajaan kauppasotaan EU:n ja Kiinan välillä. EU;n päätös viedä Kiinan toimet WTO-prosessiin on hidas, mutta välttämätön vastatoimi. 

• EU:lle herkät tuotteet erityisesti nauta, siipikarja ja sokeri sekä etanoli ovat niin Mercosurin kuin Ukrainan osalta herkkiä tuotteita. 

• Laaja vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kauppapolitiikassa syvemmälle menevien kahdenvälisten neuvottelujen ydinkysymyksiä (eläinten hyvinvointi, eläinlääkintä, torjunta-aineiden käyttö ym.). 

• Komissiolla pitää olla käytössä välineitä markkinahäiriöiden torjuntaan. Nykyisissä menettelytavoissa reagointi on markkinoiden kannalta aivan liian hidas.  

• Komissiolta odotetaan laaja kauppapoliittisten sopimusten kokonaisvaikutusten arviointia lupausten mukaisesti. 

WTO 

• Riitojen ratkaisuelimen tulevaisuus on samalla WTO:n tulevaisuuden kysymys. Nykyinen tilapäissopimukseen perustuva korvaava menettely tarvitsee pysyvän ratkaisun. 

• Maataloustukien osalta EU on tehnyt oman osuutensa jo monen neuvottelukierroksen edestä, mutta paineita on sisäisessä tuessa. Vientikilpailusopimuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota, kun valtionyritykset toimivat aktiivisesti monen maan vienti kaupassa. 

• Kestävä kehityksen ylätason puite kauppapolitiikalle WTO-tasolla on tärkeä tavoite EU:n tuotantostandardien toteuttamisessa EU:ssa. 

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda