MTK korostaa vahvasti EU:n itäisten ulkorajojen muuttuneen tilanteen huomioon ottamista EU:n aluepolitiikassa. MTK julkaisi äskettäin järjestön oman Itäisen Suomen ohjelman, johon on koottu eri sektoreita koskevia tavoitteita. Jo aiemmin, kesäkuussa 2023, MTK teki esityksen siitä, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan on sisällytettävä erityinen itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahasto. MTK kantaa vahvaa huolta Itäisen Suomen elinvoimasta ja korostaa EU:n Venäjään rajoittuvien ulkoraja-alueiden elinvoimaa strategisena turvallisuuskysymyksenä koko EU:lle.  
 
Aluepolitiikka on vuosikymmeniä ollut eräs keskeisimmistä EU:n politiikka-alueista. EU:n puhekielessä aluepolitiikkaa kutsutaan vakiintuneesti koheesiopolitiikaksi. EU:n perussopimuksessa unionin ”taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta säädetään sen artikloissa 174-178. Kuluvalla rahoituskaudella taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kohdennetaan erityisrahastojen kautta 392 miljardia euroa eli noin 36 prosenttia unionin kokonaisbudjetista. Suomessa Uudistava ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman 3,16 miljardin euron kokonaisrahoituksesta EU-rahoitusta on yhteensä 1,94 miljardia euroa. Suomen ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimia. 

Koheesiopolitiikka EU:ssa

Viime joulukuussa aloittaneessa uudessa komissiossa koheesiopolitiikasta, aluekehityksestä ja kaupunkipolitiikasta vastaa italialainen Raffaele Fitto, joka toimii myös yhtenä komission varapuheenjohtajana. Komission puheenjohtaja antaa toimeksiantokirjeessään Fittolle selkeitä tehtäviä tulevaan aluepolitiikkaan liittyen. Toimeksiantokirjeessä todetaan, että koheesiopolitiikka on avainasemassa talouskasvun ja yhteenkuuluvaisuuden vahvistamisessa EU:ssa. Fitton tehtävänä on valmistella vahvempi, modernisoitu koheesio- ja kasvupolitiikka yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Osana seuraavaa EU:n pitkän aikavälin budjettia koheesiopolitiikan tulee olla linjassa laajempien EU:n prioriteettien kanssa. Koheesioolitiikan toimien on oltava kohdennetumpia, yksinkertaisempia ja vaikuttavampia ja niillä on tuettava uudistuksia ja investointeja. Fitton on varmistettava, että kansalaisilla on todellinen oikeus jäädä kotiseudulleen tukemalla paikallisyhteisöjen tarpeita: julkisia palveluja, yksityistä toimintaa, koulutusta ja osaamista, terveydenhuoltoa, liikennettä ja digitaalista infrastruktuuria. Fitton on puututtava alueellisiin eroihin räätälöidyillä ratkaisuilla ja autettava alueita kehittymään. Toimeksiantokirjeessä mainitaan myös, että Fitton on tuettava EU:n itäisiä rajaseutuja, jotka ovat kärsineet eniten Venäjän hyökkäyksestä, auttaen niitä kohtaamaan erityiset haasteensa ja suuntaamaan paikallista talouttaan uudelleen. 

Edellinen komissio aloitti valmistelut EU:n tulevasta, vuoden 2027 jälkeisestä aluepolitiikasta. Näihin kuuluivat ns. korkean tason asiantuntijatyöryhmän työ, viime keväänä julkaistu komission tiedonanto yhdeksännestä koheesiokertomuksesta sekä 11.-12. huhtikuuta järjestetty korkean tason koheesiofoorumi-konferenssi. Koheesiopolitiikan tulevaisuutta käsitelleen professori Andrés Rodriguez-Pose’n johtama korkean tason asiantuntijaryhmä korostaa raportissaan aluepolitiikan merkitystä ja tärkeyttä EU:ssa, mutta suosittelee kehittämään politiikkaa paikkalähtöisempään ja tulevaisuuteen katsovaan suuntaan, joka keskittyy kunkin alueen vahvuuksiin, haasteisiin ja tarpeisiin. Ryhmä suosittelee investoimaan enemmän inhimillisen pääoman kehittämiseen ja sosiaaliseen integraatioon eriarvoisuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla alueilla. Niin ikään ryhmän suosituksiin kuului paikallisten valmiuksien ja mahdollisuuksien vahva kehittäminen. Raportissa tunnistetaan myös EU:n itäisten ulkorajojen muuttunut tilanne uudessa geopoliittisessa tilanteessa. 

Viime keväänä julkaisemassa koheesiokertomuksessa komissio katsoo, että koheesiopolitiikalla on saavutettu huomattavaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, mutta kehitys on ollut epätasaista. Edistyminen ja tuottavuuden kasvu on ollut voimakkainta uusissa jäsenmaissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myönteistä kehitystä on tapahtunut työllisyydessä, köyhyyden vähentämisessä ja terveydessä lähes kaikilla alueilla. Koheesiopolitiikan tarve ei ole poistunut, mutta toimeenpanoa tulee uudistaa. Haasteina alueiden kehittymiselle komissio mainitsee demografian, työvoiman kohtaanto-ongelmat sekä osaamisvajeet. Komissio nostaa esille myös alueet, jotka kärsivät taantumasta tai vaisusta kehityksestä ja uhkaavat ajautua kehitysloukkuun. Yhä useammat alueet uhkaavat kohdata uusia haasteita. Koska syyt ovat moninaiset, tarvitaan näihin tarkempaa alueellista analyysia ja siirtymäkauden strategioita. Komissio mainitsee syinä alueellisten erojen kasvulle ilmastonmuutoksen, ilmasto- ja digisiirtymän eriarvoistavat seuraukset, geopoliittiset jännitteet sekä hallinnon puutteet ja oikeusvaltion heikon tilan. 

Suomen erityispiirteet aluepolitiikassa

Suomea koskevissa havainnoissa koheesiokertomuksessa todetaan, että Suomessa on merkittävä määrä alueita, jossa henkeä kohti laskettava BKT ei ole palautunut vuoden 2009 finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Komission mukaan maaseutu-, vuoristo- saaristo- ja harvaan asutuilla alueilla on edelleen erityisiä talouskasvua ja kehitystä haittaavia haasteita. Pohjoisia harvaan asuttuja alueita ei erikseen mainita, vaan komissio viittaa yleisesti harvaan asuttuihin alueisiin. Tulevaisuuden osalta komissio arvioi, että Suomen pohjoiset harvaan asutut alueet ovat vaarassa joutua osaamisloukkuun, koska 15–39-vuotiaiden muutto alueelta on suurta. Itä- ja Pohjois-Suomi on aivovuoden riskialuetta yhdessä 37 muun alueen kanssa. Komissio nostaa esille EU:n ulkoraja-alueiden haasteet ja korostaa tarvetta Suomen, Baltian ja eräiden Puolan raja-alueiden tukemiseen, koska rajojen sulkeutumisen kielteiset vaikutukset ovat voimakkaimpia kuin koskaan. 

Oleellinen kysymys EU:n tulevan aluepolitiikan kannalta on luonnollisesti politiikan rahoitus. Komission esitystä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä odotetaan heinäkuussa. Komissio julkaisi äskettäin tiedonannon rahoituskehyksen valmistelusta. Siinä komissio painottaa mm. vuodesta 2028 alkavan elpymisvälineen pääoman takaisinmaksuja sekä esittää ajatuksen yksinkertaistaa EU-rahoitusohjelmat kolmeen kokonaisuuteen: jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat, kilpailukykyrahasto sekä ulkosuhderahoitus. Tiedonannossa koheesio mainitaan yhtenä tulevan rahoituskehyksen painopisteenä. 

Suomen hallituksen linjauksissa koheesiopolitiikkaan liittyen nostetaan vahvasti esille se, että tulevan koheesiopolittikan varojenjakokriteereissä tulisi painottaa EU:n ulkoraja-alueiden merkitystä ja vahvistaa näiden alueiden tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Suomi korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle. Suomen hallituksen linjana on, että koheesiorahoituksen osuutta EU:n rahoituskehyksessä alennetaan suhteessa muihin painopisteisiin. Suomi korostaa myös sitä, että kansallinen osarahoitus on tärkeä säilyttää koheesiopolitiikassa. Tällä vähennettäisiin EU-tason rahoituksen tarvetta ja vahvistettaisiin jäsenmaiden omistajuutta. 

Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131

aiheet: bryssel-agenda