Bryssel-agenda: MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet

Takaisin Bryssel-agenda: MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet

Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen

Bryssel-agenda: MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset tavoitteet

05.03.2025

Suomi, Eurooppa ja koko maailma aloitti vuoden 2025 poikkeuksellisen epävarmassa toimintaympäristössä. Ursula von der Leyenin johtamalla komissiolla, muilla unionin instituutioilla sekä jäsenvaltioilla on järkälemäiset haasteet luotsata Eurooppaa eteenpäin yhtenäisenä, turvallisuus taaten ja kehittäen kuitenkin samalla kilpailukykyä ja taloutta vahvistaen.

MTK:n EU-edunvalvonnan prioriteetit keväällä 2025

MTK:n EU-edunvalvonnan keskeiset prioriteetit keväällä 2025 keskittyvät biotalouden, maatalouden, ruokaturvan ja metsien kestävän käytön edistämiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi MTK pyrkii vaikuttamaan EU:n lainsäädäntöön ja strategioihin, jotta ne tukevat Suomen ja MTK:n tavoitteita. MTK:n prioriteetteihin kuuluu työ raportointiviidakon purkamiseksi Omnibus-esitysten myötä. Onnistuneen kauppapolitiikan merkitys korostuu.

EU:n kriisinsietokykyä on vahvistettava

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa ja komissaarien toimeksiantokirjeissä toimikautta 2024–2029 varten todetaan, että presidentti Sauli Niinistön ”Safer together” -raportin havainnot ja suositukset edistävät tulevan komission työtä antamalla ohjeita useille tuleville aloitteille, muun muassa varautumisunionistrategialle. MTK pitää tärkeänä, että EU vahvistaa kriisinkestokykyään ja on joustava häiriötilanteiden jatkuessa. On tärkeää varmistaa muun muassa riittävä energiaomavaraisuus, kriittisten raaka-aineiden tuotanto sekä tuotantoketjujen jatkuvuus.

MTK korostaa, että vahva maatalouspolitiikka tarvitsee myös vahvan budjetin. Monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) maataloudelle tarvitaan vahva budjetti, jossa huomioidaan myös EU:n mahdollinen laajentuminen sekä se, että CAP:lla ei voida yksin vastata kaikkiin haasteisiin. Maaseudun kehittämisvarojen eli ns. CAP:in toisen pilarin säilyttäminen on vahva erityiskysymys Suomelle. MTK pitää erittäin tärkeänä komission halua parantaa viljelijöiden markkina-asemaa ruokaketjussa. Iso osa kestävää ratkaisua löytyy markkinoilta.

Maatalousvisio ja kilpailukykyinen elintarvikejärjestelmä

MTK on ilmaissut tyytyväisyytensä EU-komission julkaisemaan suunnitelmaan maatalouspolitiikan muutoksista. Komission maatalousvisio kertoo merkittävästä suunnanmuutoksesta, jolla halutaan varmistaa oman maataloustuotannon menestys koko EU:n alueella häiriöherkässä toimintaympäristössä. Komissio tavoittelee houkuttelevaa, kilpailukykyistä, tulevaisuuteen suuntautunutta ja oikeudenmukaista maatalous- ja elintarvikejärjestelmää. MTK pitää tärkeänä, että komissio painottaa viljelijöiden markkina-asemaa, tulojen ennustettavuutta sekä toimivaa ja reilua ruokaketjua. Vision on tarkoitus toimia komission ohjenuorana EU:n seuraavan CAP-ohjelmakauden valmistelussa. Komissio vaatii markkinoille läpinäkyvyyttä siitä, miten kustannukset ja marginaalit ketjussa muodostuvat ja kuinka ne jaetaan. Komission mukaan viljelijöiden on saatava nykyistä paremmat tulot markkinoilta, jolloin he uskaltavat tehdä myös tuotannon tulevaisuuden turvaavat investoinnit.

Byrokratian vähentäminen ja metsien sääntelyn tasapainottaminen

MTK näkee komission työohjelman tukevan Suomen ja MTK:n tavoitteita erityisesti biotalouden, maatalouden ja ruokaturvan osalta. Työohjelmassa unionin taloutta ja kilpailukykyä luvataan parantaa muun muassa yksinkertaistamalla hallintoa ja byrokratiaa. MTK pitää tavoitetta erittäin tärkeänä, mutta kantaa huolta muun muassa metsiä uhkaavasta lisäsääntelystä, kuten metsäkatoasetuksesta ja metsien monitoroinnista. Komission kannattaa aluksi puuttua edeltäjänsä alulle panemiin säädöshankkeisiin, jotka uhkaavat lisätä byrokratiaa ja hallinnon taakkaa elinkeinoille. EU:n hyvän dataregulaation hyödyt on kyettävä muuttamaan käytännön hyödyiksi niin yritystasolla kuin laajemmin tuotantoketjuissa. Digitalisaatio on myös yksi avain byrokratian keventämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen.

Biotalous osaksi ilmastopolitiikkaa

MTK kannustaa EU:ta nostamaan biotalouden nykyistä vahvemmin agendalleen. Puupohjainen biotalous ja sen mahdollisuudet tulisi linkittää tiiviisti tulevaan ilmastoagendaan vuodelle 2040 sekä EU:n biotieteiden kokonaisuuteen. Ympäristökomissaari Roswallin valmistelema uusi biotalousstrategia on MTK:n mukaan askel oikeaan suuntaan. Strategian keskiössä tulisi olla fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien korvaaminen biopohjaisilla tuotteilla sekä puupohjaisiin investointeihin panostaminen Euroopassa.

EU:n aktiivisuudessa säädellä metsäasioita on alkanut uusi vaihe, kun Euroopan parlamentti ja komissio ovat aloittaneet työskentelynsä. Metsiin ja niiden käyttöön liittyviä aloitteita on tehty viime vuosina pitkälti metsien suojelun ja hiilinielujen vahvistamisen näkökulmista. MTK toivoo, että uusien instituutioiden myötä metsien käyttöön suhtauduttaisiin aiempaa monipuolisemmin. Metsien kestävä ja aktiivinen käyttö tarjoaa ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusien biopohjaisten tuotteiden innovointiin, EU:n kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kehittämiseen sekä maaseutualueiden hyvinvointiin.

Ilmastopolitiikka ja maatalouden päästövähennykset

Euroopan komissio tavoittelee markkinaehtoista järjestelmää (Nature Credits), jolla kannustetaan esimerkiksi metsänomistajia ja viljelijöitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. MTK tukee ajatusta markkinaehtoisesta mallista ja on tehnyt poikkeuksellisen paljon työtä luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. MTK on kiinnostunut kehittämään luontoarvomarkkinoita yhdessä muiden toimijoiden kanssa niin, että MTK:n edustamat maatalousyrittäjät ja metsänomistajat sekä luonto hyötyisivät niistä mahdollisimman paljon.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että komissio aikoo sisällyttää EU:n ilmastolakiin vuoden 2040 kasvihuonekaasupäästöjen 90 prosentin vähennystavoitteen vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia ilmastotoimia kaikilla talouden sektoreilla. MTK:n kanta on, että maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat myös mm. CRCF-sertifioitujen yksiköiden käytön ratkaisu, CAP-ratkaisut, RED, LULUCF-ratkaisut ja ESR-tulevaisuus. Samanaikaisesti on ymmärrettävä, että irtikytkentä fossiilisista raaka-aineista on onnistuttava.

Euroopan komissio on ilmoittanut julkaisevansa ehdotuksen vesiresilienssistrategiaksi toisella vuosineljänneksellä tänä vuonna. Ilmastonmuutos, vesien kuormitus ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen pahentavat tilannetta. MTK pitää tärkeänä, että vesiresilienssistrategialla ei luoda uutta lainsäädäntöä, vaan sillä edistetään muun lainsäädännön toteutusta. Vesitehokkuuden parantaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantoon perustuen on keskeistä. Lisäksi luonnonmukaisten ratkaisujen hyödyntäminen vesien varastoinnissa ja virtausten tasoittamisessa on tärkeää.

EU-vetoinen luonnon monimuotoisuuden edistäminen perustuu vuoteen 2030 asti ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. MTK:n kantoja EU-vetoiseen biodiversiteettipolitiikkaan ovat, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä ja kehitys on käännettävä elpymisuralle Suomessa, EU-tasolla ja globaalisti. MTK peräänkuuluttaa muutospolkua, joka on ennakoitava, hyväksyttäväksi koettu sekä käytettävissä oleviin resursseihin nähden oikein mitoitettu.