Takaisin Bryssel-agenda: Luonnon monimuotoisuus

Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen

Bryssel-agenda: Luonnon monimuotoisuus

03.03.2025

EU-vetoinen luonnon monimuotoisuuden edistäminen perustuu vuoteen 2030 asti ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Biodiversiteettistrategian keskiössä ovat suojeltujen alueiden lisääminen ja luonnon tilan parantaminen. Suomalaisen maa- ja metsätalouden näkökulmasta strategiassa on useita merkittäviä kirjauksia, jotka ovat jo edenneet käytännön toimintaan vaikuttaviksi. Keskustelua ovat herättäneet etenkin ennallistamisasetus sekä luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien tiukka suojelu. 

Elokuussa 2024 voimaan tulleen ennallistamisasetuksen toimeenpano on alkanut jäsenmaissa kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimisella. Suunnitelmilla on ratkaisevan tärkeä merkitys asetuksen vaikutusten kannalta. Jäsenmaiden on toimitettava suunnitelmaluonnoksensa komissiolle 1.9.2026 mennessä, minkä jälkeen komissio arvioi luonnoksen ja antaa siitä palautetta. Lopulta jäsenvaltiot viimeistelevät suunnitelmansa. Asetuksen toimeenpanoa varten komissio tulee tekemään täytäntöönpanosäädöksiä, delegoituja säädöksiä ja ohjeistuksia.  

Vuotta 2025 koskeva komission työohjelma ei erityisesti painota luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita. Tämä on linjassa komission puheenjohtaja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen kanssa, sillä niiden mukaan EU:n biodiversiteettipolitiikassa keskitytään kannusteisiin sekä tasapuoliseen ja tehokkaaseen toimeenpanoon. MTK suhtautuu valittuun suuntaan toiveikkaasti, sillä voimassa olevan lainsäädännön järkevässä ja hyväksyttävässä toimeenpanossa on runsaasti tekemistä.  

MTK:n kantoja EU-vetoiseen biodiversiteettipolitiikkaan: 

  • Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä ja kehitys on käännettävä elpymisuralle Suomessa, EU-tasolla ja globaalisti. MTK on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategian tahtotilaa vastaavaan päämäärään omassa luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan. MTK peräänkuuluttaa muutospolkua, joka on ennakoitava, hyväksyttäväksi koettu sekä käytettävissä oleviin resursseihin nähden oikein mitoitettu. 

  • Vaikka maa- ja metsätalous väistämättä vaikuttavat luontoon, kestävästi harjoitettuina ne eivät ole luonnon kannalta uhka. Kestävässä maa- ja metsätaloudessa turvataan ja edistetään luonnon monimuotoisuutta, minkä lisäksi sillä on ratkaiseva merkitys muidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Olennaista on yhteensovittaminen. 

  • Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa onnistumisen avainsanoja ovat erityisesti joustojen hyödyntäminen, toimien vaikuttava ja kustannustehokas kohdentaminen, hyväksyttävyys, vapaaehtoisuus, omaisuuden suoja ja toimien rahoituksen järjestäminen. Suomen on tarvittaessa rohkeasti pidettävä kiinni valitsemistaan kansallisesti järkevistä ratkaisuista, mikäli komissio niitä kritisoisi. 

  • EU-tasolla on pyrittävä järjestämään rahoitusta EU:n biodiversiteettipolitiikkaan perustuvien tavoitteiden ja velvoitteiden käytännön toteuttamiseen jäsenmaissa.  

  • Uutta sääntelyä ei ole perusteltua lähteä tekemään, sillä olemassa olevaakaan ei ole vielä onnistuneesti toimeenpantu. Sen sijaan voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyy muutostarpeita: suden suojelua on Bernin sopimuksessa kevennetty, ja vastaava muutos tulisi toteuttaa myös EU:n luontodirektiivissä. 


Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858

aiheet: bryssel-agenda