Maanviljelijöille ja metsänomistajille tärkeimmät metodologiat ovat metsien hiiliviljelyä, maatalouden hiiliviljelyä ja turvemaiden hiiliviljelyä koskevat säädökset. Erityisesti metsien hiiliviljelyä koskevassa säädösluonnoksessa on paljon parannettavaa. Nykyisessä muodossaan säädös rajautuisi vain tiettyjen määriteltyjen alueiden metsitykseen. Luonnos estäisi turvemaiden sertifioidun metsittämisen (suuri päästövähennyspotentiaali Suomen maankäyttösektorilla), rajoittaisi maanmuokkausta metsittämistä varten 10 % metsitettävästä pinta-alasta (estää tehokkaan metsityksen), estäisi pottitaimien käytön metsittämisessä (100 % taimitarhojen pottitaimista kasvaa turvekasvualustalla), eikä huomioi metsittämisellä aikaan saatavaa maaperäpäästöjen vähenemistä (vältetyt päästöt voivat olla suuremmat kuin puustoon sitoutuva hiili).  
 
Menetelmäkuvauksen yhteydessä ratkaistaan myös kuinka raskaaksi sertifioinnin monitorointivaatimukset lopulta asettuvat. Monitorointi on hiiliviljelyn kalleimpia osuuksia. Jos monitorointivaatimuksista tehdään liian raskaat tai kalliit, voi koko sertifioidun hiiliviljelyn mahdollisuus jäädä käytännössä toteuttamiskelvottomaksi. Luonnosten perusteella komissio on rakentamassa vahvasti keskitettyä järjestelmää, joka voi osoittautua hyvin kankeaksi ja hitaasti käyttöön otettavaksi. 

MTK on painottanut läpi työn olemassa olevien järjestelmien hyödyntämisen tärkeyttä toimeenpanossa. Esimerkiksi käytössä olevat vallitsevat metsäsertifiointijärjestelmät sopisivat asetuksen edellyttämien kestävyyselementtien monitorointiin mainiosti ja toisivat kustannustehokkaan ja toimivan ratkaisun asetuksen vaatimusten todentamiseen.  
 
Asetuksen toimeenpanossa on vielä runsaasti työtä myös tietosuojakysymysten osalta. Suuri osa sertifioinnin edellyttämästä tiedosta on yksityistä. Toimenpidesäädösten tuleekin taata riittävällä tasolla dataturvallisuus.  
 
MTK:n näkemyksen mukaan sertifiointimetodologiat nykyisessä muodossaan ovat myös poistojen lisäämisen ja päästöjen vähentämisen keinovalikoimaa vahvasti rajoittavat. Esimerkiksi metsien osalta sallittaisiin vain joutoalueiden metsitys ja turvemaiden osalta niiden vettäminen. Käytännössä rajoitteet ovat niin vahvoja, että ilman muutoksia toimeenpanosäädösluonnoksiin, jäävät CRCF-asetuksen hiiliviljelytoimet marginaaliseksi puuhasteluksi ilman käytännön merkitystä.   
 
Toimenpidekirjon laajentamiseksi EFI on tuottanut laadukkaan raportin hiiliviljelytoimista EU:n metsissä:  
 
EFI report: Carbon farming in the European forestry sector 

CRCF-asetuksessa komissio jätti sertifioitujen hiilen poistojen ja hiiliviljely-yksiköiden käyttötarkoituksen avoimeksi. MTK odottaa valitulta komissiolta lainsäädäntöesityksiä, mihin sertifikaatteja voi käyttää ja miten niille syntyy markkina-arvo? 

Anssi Kainulainen

asiantuntija, energia

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka

+358 50 596 1541

aiheet: bryssel-agenda