Järvet ja joet

Suomessa on vähintään 5 aarin kokoisia järviä noin 168 000, joista noin 57 000 on pinta-alaltaan yli hehtaarin. Suurimmat järvet ovat Saimaa, Päijänne ja Inarinjärvi. Pisin joki on Kemijoki. Makean veden muodostumien yhteenlaskettu pinta-ala on 3,45 milj. ha (10 % pinta-alasta pl. merivesiala).

Suomessa on vesienhoidon 3. kaudella (2022-2027) 6875 pintavesimuodostumaa: järvimuodostumia 4 639, jokimuodostumia 1 960 ja rannikkomuodostumia 276.  Kaikkia pienempiä vesiä ei ole määritelty vesimuodostumiksi, jolloin ne eivät kuulu luokittelun piiriin. Pintavesien ekologista tilaa on viimeksi arvioitu vuosien 2012-2017 seurantatietojen perusteella. 

Manner-Suomen järvien pinta-alasta yli 87 % ja jokipituudesta 65 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Järvet ja joet ovatkin yleiesti ottaen paremmassa kunnossa kuin rannikkovedet, joiden kokonaispinta-alasta vain 13 % on ekologiselta tilaltaan hyvää eikä mikään alue ole erinomaisessa tilassa. 

Sisävesien kuormitus

Typpi ja fosfori rehevöittävät myös sisävesiä. Maatalous on edelleen monin paikoin merkittävä kuormittaja, vaikka vesien tilan parantamiseksi on tehty ja tehdään lukuisia toimia. Myös luonnonhuuhtouman osuus on suuri. Metsätalouden aiheuttaman kuormitus voi alueellisesti olla merkittävää. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan tehokkaasti, mutta typen poistossa on parannettavaa.

Yksittäisen vuoden sijaan on tärkeää katsoa kuormituksen määrää ja sen muutosta usemman vuoden aikana, sillä kuormituksessa on suurta vuosittaista vaihtelua ennen kaikkea sääoloista johtuen.

Sisävedet ovat myös tärkeitä ravinteiden pidättäjiä. Kaikki valumavesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy mereen asti. Erityisesti järvet, joissa veden viipymä on pitkä, ovat tehokkaita ravinteiden pidättäjiä.

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: vesistöt, järvet, joet, pintavedet, vesiensuojelu