Nautafaktaa #mikäonlehmä #lehmäonjees 

Nauta ja nurmi

• Naudan ruuansulatus on mitä tehokkain biojalostamo!
• Nautojen pääravinto on nurmea - kasvillisuutta, jota vain märehtijä pystyy pötsimikrobien ansiosta sulattamaan ja valmistamaan proteiiniksi.
• Nurmet sitovat hiiltä.
• Nurmirehun (säilörehu, heinä, laidun) lisäksi nautojen ruokinnassa käytetään muun muassa kotimaista viljaa sekä rypsi- tai rapsirouhetta (rypsiöljyn tuottamisessa ylijääviä kasvinosia).
• Suomella on luontaisia etuja nurmiviljelyssä, sillä lyhyestä ja viileästä kasvukaudesta johtuen nurmikasvit kasvavat Suomessa hyvin
• Nurmi hoitaa maata ja on siksi tärkeä osa peltojen viljelykiertoa
• Nurmi on monivuotinen kasvi, jolloin maata ei muokata vuosittain ja näin hiiltä vapautuu maaperästä vähemmän
• Nurmea viljellään myös alueilla, joissa suoraan ihmisravinnoksi viljeltävien kasvien viljely onnistuu heikosti. Näin saadaan ravintoa niiltäkin alueilta, jossa viljely olisi muuten lähes mahdotonta.

Naudat ja ympäristö

• Lanta on hyvää maanparannusainetta ja ravinnelähde, jota tarvitaan peltoviljelyssä. Lannan hyötykäyttö vähentää kemiallisten lannoitteiden käytön tarvetta. Lanta levitetään yhä useammin sijoittamalla peltoon, millä vähennetään ravinteiden karkaamista
• Nurmet sitovat hyvin ravinteet ja maa-aineksen peltoon ja ehkäisevät näin ravinnevalumia sekä päästöjen leviämistä vesistöihin.
• Nautojen lukumäärä Suomessa on vähentynyt yli kolmanneksella vuodesta 1990.  Tehokkuuden kehittymisen myötä jokainen nauta tuottaa maitoa/lihaa enemmän.
• Nautojen hiilijalanjälki tuotettua maitolitraa kohti on pienentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana noin kolmanneksen
• Maankäyttö Suomessa on kestävällä tasolla. Nurmen edulliset vaikutukset pääsevät esiin, koska eläintiheys on kestävällä tasolla
• Nautojen laiduntaminen ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitää useiden uhanalaisten eliölajien vaatimia elinympäristöjä. - Laiduntavien nautojen väheneminen on jo kaventanut Suomessa uhanalaisten eläinlajien elinmahdollisuuksia.
• Vuosittainen sadanta ylittää Suomessa haihdunnan ja pohjavettä muodostuu lisää. Ruuantuotantomme vesijalanjälki on hyvin kestävä ja vesi-intensiivisiä kotieläintuotteita on hyvä tuottaa maassa, jossa makean veden varat ovat runsaat.

Suomalainen tuotantotapa

• Soijaa ei käytetä Suomessa nautojen ruokinnassa.
• Suomessa 85 % naudanlihasta tuotetaan maitorotuisista eläimistä.
• Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisesti pienempi ilmastovaikutus tuotettua naudanlihakiloa kohden.
• Kaikesta ruuantuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, mutta tuotannossa myös sitoutuu hiiltä maaperään ja kasvustoon. Maidontuotannon/ lypsylehmän suora maatalouspäästöjen osuus on 3,9 % ja naudanlihantuotannon 2,7 % Suomen kokonaispäästöistä. (Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus). Tämän lisäksi syntyy kasvihuonekaasupäästöjä maan- ja energiankäytöstä.
• Ruuantuotannon päästöissä ei tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan hiilen sidontaa. Sitoutuvan hiilen määrää tutkitaan parhaillaan Suomessa ja maailmalla.

Eläinten terveys ja hyvinvointi

• Jokainen nauta on yksilöllisesti merkitty ja niillä on syntymätunnus. Suomalaisten nautojen elinkaari ja olinpaikka on koko ajan tiedossa.
• Suomessa on käytössä nautojen terveydenhuoltojärjestelmä Naseva, johon rekisteröidään oleelliset tiedot yksittäisten eläinten sekä koko karjan terveydestä ja hyvinvoinnista.
• Lääkkeiden käyttöä seurataan ja niitä käytetään diagnoosiin perustuen eli vain sairauksien hoitoon eläinlääkärin määräyksellä.
• Hormoneiden käyttö kasvun lisääjänä on Suomessa kiellettyä.
• Jos on tarpeen nupouttaa vasikka sarven aiheen kasvun estämiseksi, käytetään rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkkeeseen yhdistettynä.

Nauta suomalaisessa yhteiskunnassa

• Nauta on tärkeä osa suomalaista maaseutua
• Nauta elävöittää maaseudun maisemaa sekä ylläpitää suomalaista perinnettä ja maalaiskulttuuria
• Naudat toimivat ympäristönhoitajina, laiduntaminen ylläpitää avointa maisemaa
• Nauta työllistää ja elättää suomalaisia niin maaseudulla kuin kaupungissakin muun muassa kuljetuksen, myynnin ja teollisuuden tehtävissä
• Nauta on Suomessa kymmenien tuhansien ihmisten päivittäinen työkaveri
• Suomalaisten nautojen ansiosta saamme herkutella esimerkiksi suomalaisella jäätelöllä ja suomalaisilla juustoilla
• Nauta on keskeinen osa ruokaturvaamme ja huoltovarmuutta. Ilman maitoa ja lihaa valkuaisomavaraisuutemme olisi vieläkin huonompi (nyt 20 %).