Vastuullisesti ja kestävästi tuotettu ruoka, myös liha, on kestävää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä kulttuurillisesti. Vastuullinen liha on tuotettu siten, että ympäröivä luonto säilyttää monimuotoisuutensa, ja lihan tuotanto on sopeutettu luonnonvarojen riittävyyteen. Suomalainen ruuantuotanto on aina ollut luonnon kanssa sopusoinnussa. Suomen peltopinta-ala kaikkeen pinta-alaan suhteutettuna on pieni, ja eläintiheys alhainen.

Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu nurmiin, jotka eivät kilpaile ruokakasvien kanssa: nurmi kasvaa sielläkin, missä ihmisruuaksi tarkoitetut kasvit eivät menesty. Maan muokkauksesta aiheutuu aina hiilidioksidipäästäjä, mutta nurmi tarvitsee muokkausta vain 4-5 vuoden välein. Suomalaisen lihantuotannon valkuaisomavaraisuus paranee kaiken aikaa, ja valtaosa lihatilojen rehusta saadaan tilojen omilta pelloilta tai muuna kotimaisena tuotteena. Suomalainen naudan- ja lampaanlihan tuotanto  on soijatonta, ja muissa tuotantosuunnissa se on tavoitteena.

Lihantuotantoon on Suomessa myös hyvät vesivarat, suomalaisten tuotteiden vesijalanjäljestä ei tarvitse sadannan ja runsaiden pohjavesivarantojen takia olla huolissaan, vaan myös vesitalous on kestävällä pohjalla. Laiduntaessaan naudat ja lampaat huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta, raivaavat pusikkoja ja ylläpitävät uhanalaisia elinympäristöjä.

Kestävä maataloustuotanto

Taloudellisesti kestävä tuotanto ei perustu ylivelkaantumiselle tai olemassa olevien varojen hävittämiseen. Talousnäkökulmasta viljelijä vaikuttaa vastuullisuuteen tilatasolla, mutta laajemmassa mittakaavassa taloudelliseen lihan- ja kaiken ruuantuotantoon tarvitaan pitkäjänteistä maatalous- ja talouspolitiikkaa sekä yhteiskunnallista tahtotilaa.  

Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää suomalainen lihantuotanto on perheviljelmien, pientilojen ja huoltovarmuusajattelun lähtökohdista. Perheyrittäminen on tarkoittanut omavaraisuutta, ja ylisukupolvista viljelyä seuraavia sukupolvia ajatellen. Maalaismaisema säilyy elävänä toimivien maatilojen ansiosta, laiduntava eläin on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja nykypäivää.

Sosiaalista kestävyyttä on myös eläinten parissa työskentelevien ihmisten hyvinvointi: Suomalainen viljelijä saa työstään korvauksen, hänellä on sosiaaliturva, eläke ja vakuutus, kuten myös muilla elintarvikeketjussa työskentelevillä ammattilaisilla.
 

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija, kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: nauta, naudanliha, vastuullisuus, lihantuotanto, naudanlihantuotanto, suomalaisenruoanpäivä